tiistai 27. elokuuta 2019

Hääkakku ja kakunleikkaus

Kun puheet oli saatu pidettyä ja leikit leikittyä, oli aika siirtyä taas syömään. Tällä kertaa kakkua. 


Meillä oli hääkakkuna valkosuklaa-herukkamoussekakku, joka tuli juhlapaikkamme Wanhan Bäckbyn kautta. En ole varma olisiko juhlapaikallemme edes saanut tuoda mitään muuta kautta tilattua kakkua, mutta koska kakku sisältyi juhlapaikkamme menuun, emme tehneet kakkuasiasta sen vaikeampaa edes pohtimalla mitään "hienompaa" kakkua, vaan valitsimme kakkumme Wanhan Bäckbyn vaihtoehdoista. Emme päässeet maistelemaan kakkuja ennakkoon, joten teimme valintamme vain sen perusteella, mikä kuulosti hyvältä. Ja voin kertoa, että ainakin omaan makuumme hääkakkumme oli ihan nappivalinta. Kakkumme oli niiiiin hyvää, että haaveilen saavani sitä vielä joskus uudestaankin ja taisipa joku vieraistammekin sanoa, että hääkakkumme oli parasta kakkua, mitä hän on syönyt.

Kakussa oli siis mehevän suklainen kakkupohja, jonka päällä oli hieman kirpsakampi herukkamoussekerros ja kaikki tämä piiloutui päällimmäisenä olleen makeamman valkosuklaamoussekerroksen alle. Kakut olivat ulkonäöltään tosi simppeleitä ja ne koristeltiin toiveidemme mukaisesti marjoin ja kukkasin. Ylimmäisen kakun päältä löytyi myös itse näpertelemäni kakkukoriste. Vaikka meidän hääkakku ei siis ollut sellainen upea kerroskakku, olen tosi tyytyväinen kakkumme ulkonäköön. Kakut olivat yksinkertaisen tyylikkäitä ja koristelut kauniita. Ja nuo Wanhan Bäckbyn kakkutelineet olivat myös varsin huikeat!



Kakun kaverina meillä oli tarjolla kauralastuja sekä Fazerin maitosuklaakonvehteja. Minulle oli nimittäin jotenkin kauhean tärkeää, että kahvipöydässä on tarjolla jotain muutakin kuin pelkkää kakkua, jotta hekin, jotka eivät ole kakkujen ystäviä, saavat suunsa hieman makeaksi. En kuitenkaan halunnut näiden lisätarjottavien kilpailevan kakun kanssa, joten pidettiin lisukkeet simppeleinä. Näin jälkikäteen voin kuitenkin kertoa, että näiden lisätarjottavien menekki ei ollut mitenkään huima. Keksejä jäi yli yllin kyllin. Konvehdit tekivät kauppansa paremmin, mutta niitäkin jäi reilusti vielä kotiin naposteltavaksi. 



Ennen kuin kuitenkaan päästiin kakun makuun oli tietenkin ensin leikattava se. Me oltiin päätetty suorittaa meidän häissä perinteinen hääkakunleikkuu polkaisuineen kaikkineen ja kakunleikkuun aikaan vieraat kerääntyivätkin ympärillemme seuraamaan, kumpi meistä määrää jatkossa kaapin paikan. 

Neuvottelua, mikä kakku leikataan. Ylin oli vähän turhan korkealla!

Ja jee, minähän sen voiton vein! Vaikka J kylläkin taisi antaa minun voittaa tämän kisan ihan suosiolla, sillä ollaan puhuttu, että näissä kotihommissa minä olen enempi se sisustaja ja J remppaaja. Ja vinkki tuleville morsiamille: polkaisussa saa olla kyllä varsin suurieleinen. Itse polkaisin melko hillitysti ja korkkarinikaan eivät paljoa ääntä päästäneet, joten vieraille sai vähän huudella, että kyllä minä polkaisin:D

Tässä kuvassa näkyy kakkupalan eri kerrokset


Otimme J:n kanssa yhteisen kakkupalasen, mutta mihinkään toistemme syöttämishommiin emme ryhtyneet. En tiedä, mitä mieltä te olette asiasta, mutta minusta kaikki toisen syöttäminen ja käsikynkässä juominen tuntuu jotenkin tosi teennäiseltä. Me lusikoimme kakkua siis ihan vain omiin suihimme. 

Vaikka olinkin jotenkin ihan täynnä ruuan jälkeen, maha oli onneksi ehtinyt painua sen verran jälkiruokaan mennessä, että kakku maistui ja kävimme hakemassa santsipalasenkin. Saimme myös ylimmäisenä olleen "hääparinkakun" mukaan kotiimme, joten kun seuraavana päivänä kotiuduimme hääyön ja tavaranpurkuhommien jälkeen, oli kotona odottamassa lisää kakkua. Oi nam!



Postauksen kuvat: Pauli Haanpää, rajaukset ja muokkaukset omaa käsialaa

4 kommenttia:

  1. Ihanan näköisen ja kuuloinen kakku! Meilläkin moussekakku vei kyllä kielen mennessään eli itsekin liputan ehdottomasti eniten niiden puolesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Mä olen kyllä kaikenlaisten kakkujen ystävä, mutta etenkin hyvien:D Ihanaa, että teidänkin hääkakku oli makoisa tapaus:)

      Poista
  2. Nam, miten hyvännäköistä kakkua! Minulle tuli itse asiassa mieleen vasta viikkoja häiden jälkeen jotain toista blogia lukiessani, että ai niin, morsiuspari yleensä syö yhdeltä lautaselta ja ehkäpä syöttää toisiaan. Meillä oli molemmilla omat lautaset ja ihan itse söimme kakut. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä se meni jotenkin automaattisesti niin, että kerta yhdessä leikkasimme kakkupalasen niin myös yhdessä söimme sen, sillä olisi tuntunut hassulta, että toinen olisi sitten vielä erikseen leikannut itselleen toisen palan. Mutta nuo syöttöhommat oli kyllä sellaiset, että niihin ei olisi ruvettu, vaikka olisi pyydetty:D

      Poista