Meidänkin häissä oli oikeastaan jo jonkinlaiseksi hääperinteeksi muodostunut photobooth. Meidän photobooth toimi samaan aikaan sekä viihdykkeenä vieraille että vieraskirjana. En nimittäin itse perusta yhtään sellaisista tavallisista kirjamuotoisista vieraskirjoista. Jotenkin sellainen kuuluu omissa ajatuksissani turhake-kategoriaan niin häissä kuin muissakin juhlissa. En ole jostain syystä koskaan ymmärtänyt, miksi minun pitäisi säilytellä ihmisten nimiä sekä väkisin väännettyjä runoja ja toivotuksia jossain kirjassa. Kirjan sijaan haluan taltioida paikallaolijat valokuvin ja ne runot sun muut puolestaan vieraat ovat kuitenkin jo kertaalleen kirjoittaneet kortteihin.
Näiden ajatusten pohjalta perinteinen vieraskirja oli siis täysin no no juttu meidän häissä. Jonkinlainen vieraskirja on kuitenkin yleensä tapana olla, joten pohdiskelin hääsuunnittelujen aikana erilaisia vaihtoehtoja vieraskirjaa varten ja yhtenä ehdokkaana oli sellainen puunrunkojuliste, johon vieraat sitten kiinnittelisivät ikäänkuin lehdiksi vihreitä sydämenmuotoisia papereita, joihin nimet ja toivotukset olisi kirjoitettu. Tajusin kuitenkin jossain kohtaa, että mihin ihmeeseen me muka sellainen puujulistekaan laitettaisiin, joten oikeastaan ainut järkevä vaihtoehto oli lopulta photobooth.
Photobooth oli nimittäin ohjelmanumero, jonka halusin jo muutenkin vieraiden viihdykkeeksi, joten päätimme vain yhdistää nämä kaksi asiaa ja meille tuli siis photoboothvieraskirja. Alkuun pohdiskelin, miten paljon ja minkälaista rekvisiittaa photoboothissa pitäisi olla, mutta jotenkin hirmuinen rekvisiittapaljous ei tuntunut yhtään omalta jutulta, etenkään kun photoboothin oli tarkoitus olla samalla myös vieraskirja. En halunnut, että selaillessani vieraskirjakuvia häävieraistamme, kuvat olisivat täynnä pelleneniä ja hupilaseja. Näin ollen päädyimme rekvisiitan osalta vain kahteen kukkakoristeltuun kehykseen (sillä olihan nyt jotain rekvisiittaa sentään oltava:D). Ajattelin nimittäin, että kehykset toisivat kuvanottoon jotain hauskuutta, mutta kuitenkin tyylikkäällä tavalla.
Ison harmaan kehyksen ostin käytettynä toiselta morsiamelta ja pienempi oli peräisin vanhasta Ikean kehyksestä. Koristelin molemmat kehykset Ikean tekokukkasin ja ainakin omasta mielestäni koristeluista tuli varsin hienot. Koristelujen myötä kehyksissä oli jokin juju, etteivät ne olleet vaan ihan peruskehykset ja kukkien värivalinnoilla kehykset sai myös sopimaan kivasti meidän hääväreihin.
Photoboothkuvausta varten meillä oli kaksi polaroidkameraa (saatiin toinen lainaan) sekä 100 kpl polaroidkuvafilmejä (90 hengen häät). Ihan alkuunhan ostin meille vain 40 filmiä, mutta photoboothsuunnitelmapostaukseen kommentoineiden suosituksesta hommasin niitä sitten pari 20 kappaleen pakettia lisää, ja taisi olla häiden aattona kun sitten ostettiin vielä yksi paketti varmuuden vuoksi, eli yhteensä kuvafilmejä oli lopulta huimat sata. Kuvafilmejä jäi yli sellaiset reilu parikymmentä eli meidän vieraat onnistuivat napsimaan juhlan aikana n. 75 kuvaa. 42 kuvaa oli ripustettuna narulle eli ne jäi meille itselle ja loput vieraat ottivat mukaan. Oli siis varsin hyvä, että ostimme kuvafilmejä enemmän kuin ihan alunperin suunnittelin (muutoin olisi pitänyt olla liian tiukat ehdot kuvien ottamiselle), mutta viimeinen varmuuden vuoksi hankittu filmipaketti oli kuitenkin turha.
Ohjeistuksena meidän photoboothissa oli joko 1 kuva per vieras taikka 2 kuvaa per pariskunta/perhe/poppoo, jolloin toisen kuvan sai ottaa itselleen. Kuvien riittävyyden kannalta ohjeistus oli varsin toimiva, vaikkakaan ohjetta ei kyllä noudatettu kovinkaan tarkasti, sillä osa vieraista löytyy useammastakin meille jääneesta kuvasta ja tulipa sitä itsekin päädyttyä illan mittaan useampaan polaroidotokseen, kun vieraat halusivat ottaa ryhmäkuvia. Pääasia kuitenkin oli, että filmit eivät loppuneet kesken ja kaikki halukkaat pääsivät kuviin ja saivat otettua kotiinviemisiä. En ole itseasiassa edes tarkastanut, toimiko photobooth vieraskirjana aivan täydellisesti eli onko jokaisesta vieraasta kuva, mutta sanoisin, että ainakin varsin hyvällä prosentilla kuvia löytyy.
Polaroidkamera ja rekvisiittakehykset löytyivät juhlatilan ovensuulla olleesta pöydästä, jossa oli myös ohjeet, kynä nimien kirjoittamiseen sekä pyykkipoikia kuvien kiinnittämiseen. Kuvathan ripustettiin siis "pyykkinarulle", joka alkoikin kivasti täyttyä illan mittaan. Juhlan päätyttyä apujoukot poimivat kuvat talteen ja tällä hetkellä ne nököttävät pienessä purkissa meidän olohuoneessa. Tarkoituksenani on jossain kohtaa koota sellainen pieni häämuistoboksi, jonne laitan mm. yhden kappaleen kaikkia meidän paperituotteita ja muita kivoja pikkumuistoja. Myös photoboothkuvat tulevat päätymään samaan boksiin, josta ne voi sitten aina silloin tällöin kaivaa esille ja muistella meidän ihanaa hääpäivää ja kaikkia, ketkä olivat mukana juhlassa.
Tuleeko teille photobooth ja onko teillä jotain rekvisiittaa? Tuleeko kuville kirja vai mihin olette ajatelleet laittaa kuvat?
Postauksen kuvat: Pauli Haanpää, muokkaukset omaa käsialaa