torstai 28. helmikuuta 2019

Hääauto ja sen koristeet

Miettikää, että on olemassa häihin liittyvä asia, joka ei ole onnistunut herättämään minussa sen suurempaa innostuneisuutta. Nimittäin hääauto. Olin jo heti hääsuunnittelujen alussa sitä mieltä, että hääauto kuuluu pihistä-listalle ja ilmoitinkin J:lle, että minulle välttää aivan mainiosti meidän oma auto. J kuitenkin halusi vielä jättää pohdintaan, jos esimerkiksi joltakin tutulta löytyisi joku hieman kivempi auto hääautoksemme, joten vastuu hääautosta ja sen hankinnasta jäi J:lle. Nyt, kun häät alkavat olla jo varsin lähellä ja päätökset autonkin suhteen pitäisi saada tehtyä, myös J on päätynyt sille kannalle, ettei meidän kannata hankkia/lainata mitään sen erikoisempaa autoa niin lyhyttä matkaa varten (kirkon ja juhlapaikan välinen matka on n. 2km). Omalla autolla siis mennään.

Mutta vaikka itse auto minua ei kiinnostakkaan, niin sen koristelut kyllä. Perinteisestihän hääauton koristelussa käytetään erilaisia kylttejä, viirejä, nauhoja, ruusukkeita, kukkia sekä auton perään kiinnitettäviä tölkkejä, kenkiä ja yms. Meidänkin autoon on tarkoitus laittaa ihan peruskoristelut, joskin melko maltilliset sellaiset. Meidän hääautossa ei siis tulla näkemään esim. kukkia taikka perässä roikkuvia tölkkejä. Tölkit ja muut narussa roikkuvat härpäkkeet päätimme skipata jo ihan siitäkin syystä, että ne tuppaavat usein tippumaan matkanvarrelle luontoa roskaamaan. Ei hyvä. Sen sijaan päätin panostaa etenkin auton takalasiin tulevaan tekstiin. Minulla on jo pitempään ollut visiona, että meidän hääautossamme lukee teksti Tahdoimme just. Halusin nimittäin keksiä jotain hieman omaperäisempää kuin esimerkiksi perus Just married taikka Mr&Mrs -tekstit ja pienen sanamuuntelun jälkeen päädyin tuohon Tahdoimme just -tekstiin, mikä sopii osaltansa yhteen myös kutsuissa käyttämämme Tahdomme -sanamuodon kanssa. Pohdiskeltuani hieman, mikä olisi paras tapa tekstin toteuttamiseen (kyltti, viire, jne), päädyin lopulta liitutaulutarraan. Näin ollen teksti ei ole missään erillisessä kyltissä vaan sen saa (toivottavasti helposti) liimattua suoraan takalasiin ja myös irrotettua jälkiä jättämättä. 



Asian päätettyäni pistinkin tässä parin viime päivän aikana taas askarrellen ja väkersin meille tekstitarran. Leikkasin tarran siis mustasta liitutaulutarrasta (jota löytyi valmiiksi kotoa) ja koska halusin, että teksti erottuu varmasti kunnolla takalasista, kävin vielä kaikki reunat läpi valkoisella permanent-tussilla. Nyt vaan toivotaan, että tarra pitää, muussa tapauksessa pitää kehitellä jotain lisäteippauksia pysyvyyden varmistamiseksi. 



Tarran lisäksi väkersin myös lastusatiininauhasta pari rusettia/ruusuketta. Nämä olisi tarkoitus kiinnittää koristeeksi hääauton peileihin taikka ovenkahvoihin. Alkuperäisenä ajatuksena oli vetäistä lastusatiinista myös nauhat konepellin yli, mutta lueskeltuani netistä hääautonkoristeluvinkkejä, törmäsin kommentteihin, joissa varoiteltiin, että lastusatiininauha (sekä muut kovemmat nauhat) voi tuulessa liikkuessaan naarmuttaa auton maalipintaa. Pitää siis vielä hieman pohtia tätä asiaa ja kysellä mitä mieltä nuo meidän miehet ovat asiasta. Autoa kun ei ole tarkoitus ruveta naarmuttamaan yhtien koristeiden takia. Enkä myöskään pidä auton koristeluja niin suuressa arvossa, että haluaisin käyttää rahaa kalliimpien nauhojen ostamiseen. Lastusatiininauharullan onnistuin saamaan ihan vain muutamalla eurolla, joten sillä mennään. 



Ovenkahvoihin/peileihin tulevien ruusukkeiden pitäisi kuitenkin olla tämän naarmutusasian suhteen ok (koska eivät hankaa auton pintaa vasten), joten ainakin ne nyt olisi siis tarkoitus laittaa. Lisäksi ajattelin, että auton perään voisi kiinnittää pitkiä pätkiä lastusatiininauhaa, jotka sitten liehuisivat nätisti tuulessa. Sen enempää ei siis kuitenkaan ole tarkoitus panostaa hääautoon, eikä sen koristeluihin, joten halvalla päästään tässä asiassa ja budjetti kiittää.

Onko teillä minkälaisia suunnitelmia hääauton ja sen koristeluiden suhteen?

maanantai 25. helmikuuta 2019

Häiden juomapolitiikka

Kirjoittelin tammikuun lopussa meidän viininmaisteluillasta ja valitsemistamme hääviineistä. Lupailin silloin kirjoitella meidän häiden juomapolitiikasta tarkemmin vähän myöhemmin ja tänään ajattelin tehdä sen. Juomapostaus valikoitui aiheeksi juuri nyt siitä syystä, että saimme juuri eilen varattua juomanhakuristeilyn sekä suunniteltua, mitä juomia ja minkä verran sieltä lähdetään ostamaan. 

Me päädyimme varaamaan juomanhakua varten Eckerö Linen miniristeilyn. Risteily kestää vajaat 6 tuntia ja se ei sisällä maihinnousua. Olisimme toki voineet hakea juomat myös Tallinnasta, mutta pienten selvitysten ja laskutoimitusten kautta totesimme, että monien juomien kohdalla hintaeroa ei pahemmin ole laivan ja Tallinnan välillä ja miniristeily on huomattavasti helpompi (sekä itse risteily halvempi) vaihtoehto, kun juomat voi vain tilata suoraan autolle pre-orderina. Joten säästääksemme aikaa ja hermoja lähdemme ensi kuun loppupuolella miniristeilylle hakemaan juomat sekä herkuttelemaan laivan buffettiin.  



Juomat ja niiden laatu sekä menekki on kyllä ollut itselleni yksi hankalimmista pohdiskelun aiheista hääsuunnittelun aikana. On aika mahdotonta tietää etukäteen, kuinka paljon juomia tulee illan aikana kulumaan ja millaisia juomia kukakin juo. Onneksi netistä löytyy erilaisia juomalaskureita sekä blogeja ja keskustelupalstoja, joissa on annettu vinkkejä juomamääriin, joten ihan yksin tätä asiaa ei ole tarvinnut pähkäillä. Kulutukseen vaikuttaa tietysti myös mm. vierasmäärä, juhlan kesto, vieraiden ikäjakauma, lasten kanssa ja autolla tulleiden määrä ja juomien alkoholipitoisuus, joten laskureidenkin tiedot ovat kuitenkin vain arvioita.

Me ei J:n kanssa kumpikaan olla erityisen kovia ottamaan alkoholia, joten meidän lähtökohta juomapolitiikan suunnitteluun on ollut se, ettemme halua häistämme mitään turhan viinanhuuruisia kekkereitä. Mutta toisaalta emme myöskään halua alkoholittomia häitä. Viini kuuluu mielestämme juhla-aterialle ja koska haluamme häistämme hyvät bailut, on mielestämme aiheellista tarjota viinin lisäksi myös muutakin juhlajuomaa vieraille. Pahimpien ylilyöntien välttämiseksi päätimme kuitenkin heti alkuunsa jättää erilaiset väkevämmät viinakset ja boolit pois laskuista. Emme myöskään halua, että vieraat aloittavat vetämään alkoholia kaksin käsin heti juhlien alkumetreillä, joten ajattelimme hieman jaksottaa tarjolla olevia juomia ja niiden määrää. Ajatuksena olisikin siis tarjota vieraille ensin alkuskumppa ja ruokailun yhteydessä kaksi kaatoa puna-/valkoviiniä, tai alkoholitonta päärynäjuomaa. Loppuillan aikana tarjolla tulee olemaan vapaasti otettavissa olutta, siideriä, lonkeroa, limuja, kivennäisvesiä sekä ruoalta ylijääneitä viinejä.



Vieraslistallamme on (me + valokuvaaja ja dj mukaanlukien) n. 100 nimeä, joista 83 on aikuisia. Alkuskumpan olemmekin laskeneet sen mukaan, että kaikille aikuisille riittää alkoholillista skumppaa ja alkoholitonta puolestaan on mitoitettu riittäämään lasten lisäksi myös joillekin holittoman version haluaville aikuisille.


J.P. Chenet Ice Edition     14 pulloa
Henkell Alkoholfrei / Pommac / yms?     5 pulloa

Ruokailun yhteydessä tarjolla tulee siis olemaan viiniä ja alkoholitonta päärynäjuomaa (sekä tietysti vettä). Ajatuksena on, että viini kaadettaisiin laseihin tarjoilijoiden toimesta (tämä pitää vielä varmistaa juhlapaikalta) ja jokaiselle olisi kaksi kaatoa viiniä. Mahdollisesti ylijääneet viinit tulevat ruokailun jälkeen vapaasti otettavaksi juomapöytään. 

J.P. Chenet Cabernet Syrah     20 pulloa
J.P. Chenet Medium Sweet     18 pulloa
Dryck Bubbel Pärön     8 pulloa

Ruokailun jälkeen olisi tarkoitus avata meidän tölkkibaari, joka sisältää olutta, siideriä, lonkeroa sekä limua ja kivennäisvettä. Nämä juomat ovat vapaasti otettavissa juhlien loppuun saakka eli puolille öin asti. Alla olevilla määrillä jokaiselle juhlijalle olisi tarjolla keskimäärin 5,5 juomaa per lärvi ruokailun jälkeen. Osa varmasti juo vähemmän (vanhukset, lapsiperheet, autolla tulleet, jne) ja osa saattaa ottaa enemmän. 

Sandels 24-pack  x  6
Karhu 24-pack  x  4
Crowmoor 24-pack  x  1
Happy Joe Crispy Pear 24-pack  x 2
Happy Joe Dry Apple 24-pack  x  1
Original Long Drink 24-pack  x  2
Fanta 24-pack  x  1
Coca Cola 15-pack  x  4
Bonaqua 24-pack  x  1
Bonaqua sitruuna-lime 24-pack  x  1
Bonaqua villivadelma 24-pack  x  1



Juomien menekin kannalta on myös ratkaisevaa, kuinka monet kutsutuista oikeasti pääsevät tulemaan juhliimme. Ilmoittautuminen päättyy vasta juomanhakureissumme jälkeen, joten ostokset on nyt tehtävä sillä periaatteella, että kaikki tulevat (ellei toisin ilmoiteta ennen risteilyä). Joidenkin muiden morsianten laskelmiin verrattuna nämä meidän määrät näyttää melko vähäisiltä, mutta en vain millään jaksa uskoa, että häissämme olisi niin juoppoa porukkaa, että juomia kuluisi enempää. Toivottavasti en ole väärässä! Olisi nimittäin erittäin kurjaa, jos juomat loppuisivat kesken, mutta siihen en siis usko. Jos juomia puolestaan jää yli, ajattelimme jakaa niitä kiitokseksi hääjärjestelyissä auttaneille sekä mahdollisesti viedä niitä myös meidän mökille, sillä kesän aikana varmasti on luvassa mökkijuhlia, joihin juomat kelpaavat. 

Kerron sitten häittemme jälkeen, kuinka juomien kanssa kävi ja kuinka paljon juomia loppujen lopuksi kului.

Jos joku juomamäärä kuulostaa teidän makuunne aivan liian vähäiseltä taikka täysin liioitellulta niin hihkaiskaa heti, jotta tajuamme miettiä asiaa vielä uusiksi!:D 

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Hääpukuprojektin kuulumisia

En ole aikoihin kertoillut mitään mun hääpukuprojektista, sillä mitään kerrottavaa ei ole oikeastaan viime aikoina edes ollut. Minähän siis ostin pukuni (taikka oikeastaan rungon puvulleni) vähän vajaat vuosi sitten tori.fi:stä ja viime vuoden toukokuussa kävin ostamassa kankaat puvun muokkauksia varten. Sen jälkeen puku on edennyt oikeastaan vain alkusyksystä, jolloin väsäsin puvun yläosan (joka aiheuttikin eniten päänvaivaa) melko valmiiksi. Syksyn jälkeen puku on vain roikkunut pukupussissaan, mitä nyt muutamia kertoja olen vähän sovitellut. Mutta nyt minulla on viimeinkin jotain kerrottavaa, nimittäin arvatkaapa mitä! Mun hääpuku on melkein valmis!


Jotenkin viimeaikoina koko pukuprojekti alkoi tuntumaan kunnon ikuisuusprojektilta ja häiden häämöttäessä alle 3 kuukauden päässä aloin tuntemaan jo pientä ahdistusta siitä, saisinko pukuani ylipäätään valmiiksi vai joutuisinko kehittelemään jonkun vaihtoehtoisen hätäratkaisun. Koin myös, että joillain tutuilla oli jo alkanut usko loppumaan pukuprojektini suhteen ja puvustani alkoi muodostua yksi iso vitsi, kun sain kerta toisensa jälkeen vastata puku-uteluihin, että eihän se ole edennyt yhtään.

Mutta eipä ole vitsi enää! Viime viikolla pistin nimittäin hösseliksi ja tänään tein vielä pari pikkujuttua, joten ainut mikä nyt enää puuttuu on helman lyhennys sekä höyrytys (joihon tarvitsen apua perheenjäseniltä). Syy, miksi puku ei edennyt aikoihin, on oikeastaan se, että odotin tavallaan oikeaa hetkeä sen tekemiseen. Hääpuvun ompelu ei nimittäin ainakaan omalla kohdallani ole mikään tunnin pikkujuttu, jonka voisi vain hoitaa äkkiä joku ilta alta pois, vaan se oikeasti vaatii enemmän keskittymistä ja aikaa kerrallaan. Eli paitsi, että puvun teko olisi vaatinut tarpeeksi vapaa-aikaa, hommaa oli vaikeuttamassa tietysti myös se viispenninen, että sulho ei saanut olla paikalla kun teen sitä. Tällaista yhtälöä ei kuitenkaan tuntunut ihan joka viikko löytyvän, joten puvun teko vähän jäi. Toisaalta lykkäsin puvun tekoa myös ihan tarkoituksella, koska en halunnut tehdä sitä liian aikaisin, jotta se olisi sitten kerralla sopiva, eikä tarvitsisi enää myöhemmin muokkailla.


Mutta viime viikolla minulla siis sattui olemaan jopa ruhtinaalliset kolme arkivapaapäivää putkeen, joten mekkoprojektini aika oli koittanut. Sain rauhassa levitellä kankaani, lankani ja mekkoni pitkin meidän olkkaria päivisin ja mekko etenikin näiden päivien aikana suurin harppauksin lähestulkoon valmiiksi. Vaikka hääpuku on siis vielä helman lyhennystä vailla, on kuitenkin todella helpottavaa ja huojentavaa todeta, että mulla on nyt ylipäätään puku ja niin äärettömän ihanaa, että puku on vieläpä sellainen, josta haaveilin. Vihdoinkin voin siis samaistua, siihen tunteeseen, minkä oman hääpuvun löytäminen aiheuttaa. Vaikka oma pukuni ei siis kylläkään varsinaisesti löytynyt vaan muokkautui, mutta kolmannen mekontekopäivän iltapäivänä oltiin siinä pisteessä, että pyörin vain mekko päälläni peilin edessä, enkä olisi malttanut riisua sitä pois. Luulen, että that's the feeling. 

Nyt edessä olisi siis vielä se helman lyhennys ja sitten voin huokaista helpotuksesta puvun suhteen. Vihdoinkin!


lauantai 16. helmikuuta 2019

Kukkapohdiskeluja ja -päätöksiä


Nyt tulee postaus, jonka kirjoittamista olen lykännyt ja lykännyt, sillä en ole osannut tehdä päätöksiä. Tämä päättämättömyys on siis koskenut kukkia ja ylipäätään sitä, että tuleeko meille aitoja kukkia vai ei. 

Kukat tuntuvat olevan asia, joka jakaa porukkaa. Osan mielestä on ok käyttää tekokukkia kun taas osa on ehdottomasti aitojen kukkien kannalla. Itselleni aidot kukat eivät olleet mikään välttämättömyys hääsuunnittelujen alkuvaiheissa ja siksipä meidän budjetissa lukeekin kukkien kohdalla vain 100 €. Jotenkin en ollut yhtään halukas tuhlaamaan kukkiin kauhesti rahaa ja alkuperäisenä ajatuksena olikin tehdä kankaisia kukkapalloja pöytäasetelmiin aitojen kukkien sijaan. Tämä suunnitelma alkoi kuitenkin pikkuhiljaa muuttumaan, sillä totesin kukkapallot varsin työläiksi ja toisekseen aidot kukat alkoivat houkuttamaan minua sen verran, että olisin luultavasti harmitellut, jos olisimme päätyneet pelkkiin feikkikukkasiin. Mutta niin paljon kuin pidänkin oikeista kukista, en kuitenkaan vieläkään ole valmis maksamaan maltaita sekä kimpusta, vieheistä että kaikista pöytiin tulevista kukkasista, joten päätin tehdä kompromissin ja meille tulee siis sekä aitoja että feikkejä kukkia. 

Kukka-asetelmien ja -kimppujen hintaan vaikuttavat tietysti paitsi itse kukat mutta myös floristin niihin käyttämä työ. Kukkahaaveeissani oli jotain simppeliä ja rentoa, joten rupesin miettimään, että olisiko floristin käyttö mitenkään tarpeellista vai voisiko tarvittavat kukkajutut tehdä myös itse. Selailtuani useampaan otteeseen Juhlakukat.fi -sivustoa (josta saa tilattua kukkia punteittain edulliseen hintaan), päädyin siihen, että itsetehdyillä mennään ja kukat tullaan tilaamaan Juhlakukilta. Jotenkin olin kauhistellut tällaisten isompien diy-projektien jättämistä aivan viime tippaan, mutta lopulta kuitenkin totesin, ettei 24 kukka-asetelman solmiminen kuitenkaan niin aikaa vievä juttu varmasti ole, etteikö siitä selviäisi, jos asetelmat pitää tosiaan tarpeeksi simppeleinä.

Hääkimppuni suhteen en kuitenkaan uskalla ottaa riskiä, että jos kimppu ei meinaa onnistua, joudun sitten väsäämään sitä itku kurkussa vielä häiden vastaisena yönä. Sen sijaan haluan tehdä kimppuni valmiiksi jo ennakkoon, ainakin osittain. Kimpun osalta ratkaisu on siis tekokukat höystettynä aidoilla kukkasilla ja lehdillä. Jotenkin täysin tekokukkainen kimppu alkoi nimittäin tuntumaan turhan feikiltä, mutta kukapa kieltää sekoittamasta aitoja kukkia tekokukkien sekaan! 

Kimpun suhteen minulla on ollut haaveissa vaalea pallomainen kimppu, mutta myös viimeaikoina muodissa olleet boheemin rönsyilevät ja huolettoman näköiset kimput houkuttavat minua hurjasti. Kimppuni tulee siis olemaan jotain siltä väliltä. Aloitin väsäilemään kimppuani vuoden vaihteen tienoilla jo aiemmin koristelua varten hankkimistani tekokukista. Vaaleanpunainen on alunperin ollut yksi häidemme teemaväreistä, mutta sen rooli tuntuu koko ajan jäävän vähemmälle, joten ajattelin, että ehkä kimpussani voisi kuitenkin olla myös hieman vaaleanpunaista (onhan minulle tulossa myös vaaleanpunertavat kengät ja laukku). Ensimmäinen (ja kuvissakin näkyvä) kimppu on siis tehty sekoitellen vaaleita sekä vaaleanpunertavia kukkia. Nyt, kun olen aikani tuijotellut kimppua, se ei ehkä kuitenkaan tunnu ihan omalta, haluan sittenkin vain vaaleista kukista tehdyn kimpun. Kimppu on kasattu onneksi vain pätkällä teippiä ja rautalankaa, joten sen saa helposti vielä purettua ja kasattua uudelleen. Ja niin aion näillä näkymin tehdäkin. Tämän kimppu vol 1:sen perusteella kuitenkin voi varmasti hahmottaa visiotani kimpun suhteen, joka on siis valmiiksi koottu tekokukkainen kimppu, jonka joukkoon lisätään juuri ennen häitä aitoja harsokukkia sekä eucalyptuksen oksia. Sormet ristiin, että lopputuloksesta tulee hyvä!


Vaaleanpunaiset kukat näyttävät näissä kuvissa vaaleammilta kuin livenä


Samaa taktiikkaa aion noudattaa myös vieheiden suhteen. Niihin on tarkoitus laittaa näillä näkymin yksi vaalea tekokukka, jonka ympärille sitten sidotaan juuttinarulla hieman harsokukkaa ja eucalyptusta. Ei pitäisi olla kovin iso homma tehtäväksi häitä edeltävänä iltana/hääaamuna. 


Tämän postauksen kuvat ovat peräisin kolmen viikon takaa, jolloin ostin vähän kukkia testiin ja kokeilin, miltä suunnittelemani asetelmat (sekä kimppu ja viehe) näyttäisivät käytännössä ja kuinka paljon kukkia ylipäätään tarvitsisi tilata. Asetelmiin meni yksi oksa harsokukkaa ja pari oksaa eucalyptusta, joten määrät eivät muodostuneet ihan mahdottomiksi. Kukkabudjetti toki paisuu huomattavasti alkuperäisestä, mutta eiköhän se ole sen arvoista. Pöytiin tulee siis kukkamaljakoiden lisäksi korkkialusia, lasipurkeissa olevia kynttilöitä sekä pulloissa olevia pöytänumerotikkuja, joista kertoilinkin tarkemmin jo viime kesänä kirjoittamassani postauksessa. Kukka-asetelma oli tosi helppo tehdä ja se näytti jopa ihanammalta kuin olin kuvitellut. Sitten tulee kuitenkin suuri MUTTA. Tein asetelmalle nimittäin myös paloturvallisuustestauksen, eli sytytin kynttilät muutaman tunnin ajaksi palamaan ja katsoin, että ne ei sytytä kukkia tuleen tai aiheuta jotain muuta katastrofaalista. Ei sytyttänyt ei, mutta kynttilöiden yläpuolelle jääneet lehdet muuttuivat kuitenkin hieman ruskeiksi (vaikka yritin asetella kukat niin, että ne olisivat mahdollisimman vähän kynttilöiden päällä). Ei nättiä. Ei siis muuta kuin uusi suunnitelma kehiin. Ensin kerkesin jo miettiä kelluvien kynttilöiden vaihtamista led-tuikkuihin, mutta sitäkin paremmalta vaihtoehdolta tuntui yksinkertaisesti vain siirtää kynttilät kauemmas kukista. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan kukkamaljakon kaveriksi tulee siis vain pöytänumerotikkupullo ja kynttiläpurkit puolestaan ripotellaan rennosti pitkin pöytää. Ei yhtään hullumman näköistä näinkään! Samalla löytyi käyttöä myös ylijääneille korkkilevyn palasille, kun nyt voi leikellä pikkupyörylöitä myös kynttiläpurkkien alle. Purkit puolestaan ovat läpäisseet jo pariin otteeseen suorittamani paloturvallisuustestit, eli ne eivät tunnu lämpenevän liikoja, kun ne on täytetty ensin vedellä ja kelluvat kynttilät ovat purkin yläreunassa. Mutta mitä me tästä siis opimme: ennakkotestailuja on hyvä tehdä!


Alkuperäinen ajatus pöytäasetelmista




Uusi suunnitelma


Ruokapöytiin tulevien asetelminen lisäksi testailin myös buffetpöydän ja lahjapöydän asetelmia. Niihin on tarkoitus käyttää aiemmin mainostamiani kangaskukkapalloja, joita olin sattumalta saanut väsättyä varsin sopivan määrän. Myös kukkapallojen kaveriksi tulee eucalyptuksen oksia (joskin hieman nätimmin ja runsaammin kuin alla olevissa kuvissa:D) ja kuka tietää, jos niiden kaveriksi päätyy myös vaikka vähän harsokukkaa, jos sitä sattuu riittämään. 



Vaikka meillä tulee siis olemaan vähän jokasortin kukkia (niin aitoja, kankaisia kuin tekokukkiakin) niin mielestäni kaikki sopii kuitenkin hyvin yhteen. Eucalyptus sitoo erilaiset asetelmat toisiinsa ja mielestäni kukkapallotkin on vähän kuin jättiversioita harsokukan nupuista. Ehkä tässäkin pätee siis sama kuin asusteideni suhteen, että on ihan hyvä olla vähän erilaisia yksilöitä, jotta kokonaisuus ei näytä liian harkitulta. Pyörittelin nimittäin sitäkin vaihtoehtoa, että myös buffetpöydän kukat sekä kimppuni olisi kokonaan harsokukkaa, mutta siinä tapauksessa lopputulos taitaisi olla vähän turhan harsokukkainen. Eli näillä mennään!  

Onko joku muu painiskellut kukka-asioiden kanssa? Pitääkö häissä mielestäsi olla aitoja kukkia?


sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Sulhasen asusteet ja pukuostokset


Niin se loma vain hujahti ja töihin paluun lisäksi on aika palailla nyt myös blogin pariin. Kuten reilu viikko sitten kertoilin, meillä oli ajatuksena käydä lomamme aikana etsimässä J:lle pukua ja niin me myös teimme. Kotiuduimme mökki-/sukulointireissulta torstai-iltana ja heti perjantaina suunnistimme kaupoille pukujahtiin. 

Meillä on ollut alusta asti ajatuksena hankkia J:lle ihan perus puku, jota voi käyttää sitten jatkossa muissakin juhlissa. Koska etsinnässä ei siis ollut mitkään frakit tai saketit, päätimme suunnata hienompien pukuliikkeiden sijaan ihan tavalliseen ostoskeskukseen. Muutoinkin meillä oli valmiina kohtuu selkeä visio siitä, mitä oltiin hakemassa, joten meillä ei mennyt kauheasti aikaa turhaan haahuiluun vaan kartoitimme vain kustakin kiertämästämme liikkeestä potentiaaliset pukuvaihtoehdot (jos niitä ylipäätään oli). Loppujen lopuksi J sovitteli kolmessa eri liikkeessä muutamaa eri puvun takkia ja ainoastaan Brothersilla päälle päätyi koko puku, joka sitten lopulta päätettiin myös ostaa. J:llä oli nimittäin jo ennestään yksi Brothersilta ostettu Riley-merkkinen puku ja sama merkki osoittautui sopivaksi nytkin. 

Ennen perjantaita J:llä oli asuaan varten jo harmaa rusetti, jonka olin ostanut hänelle joululahjaksi (samanlainen rusetti annettiin myös bestmanille synttärilahjaksi pari viikkoa sitten). Otimme rusetin mukaan ostoksille, jotta sitä pystyi sitten sovittelemaan yhdessä pukuvaihtoehtojen kanssa. Samalla reissulla löytyi myös muut asusteet, joten voisi sanoa, että meillä oli melko tehokas parituntinen, kun löysimme J:lle niin puvun kuin kengät sekä vyönkin. Ainoastaan paita jäi siis vielä puuttumaan, mutta sen nyt ei pitäisi olla kovin iso juttu toisella kertaa hoidettavaksi. 



Puvun kaveriksi oltiin jo etukäteen ajateltu ruskeita kenkiä ja katseltiinkin niitä puvun tavoin muutamasta eri liikkeestä. Voltilla käydessämme J iski silmänsä tummanruskeisiin nahkakenkiin, joissa oli jujuna poikittainen sauma kengän etuosassa. Nämä kengät osoittautuivat onneksi sopiviksi, joten ne lähtivät mukaamme. Kengät ostettuamme saimme vielä sovitettua ne yhdessä puvun kanssa ja valittua Brothersilta myös niihin sopivan vyön. 

J:n asu hoitui siis ihanan helposti ja näppärästi yhdellä ostosreissulla (sitä paitaa lukuunottamatta) ja asu koostuu seuraavista elementeistä:


puku: Riley (Brothers)
kengät: TGA by Ahler (Volt)
vyö: Saddler (Brothers)
rusetti: (Dressmann)


Tässä postauksessa on nyt kuvia vain asusteista, sillä puku jäi vielä liikkeeseen lahkeiden lyhennykseen. Saamme sen kotia viikon sisään, mutta tämän enempää infoa sulhasen asusta ei kuitenkaan ole herumassa ennen häitä, sillä J oli sitä mieltä, että hänenkin lopullinen asukokonaisuus olisi kiva jättää vähän ylläriksi. Lukijoiden joukossa on kuitenkin jonkun verran meidän vieraitakin, joten ei paljasteta vielä ihan kaikkea. Sen voin kuitenkin kertoa, että varsin tyylikkään näköinen sulhanen mulla on:)


maanantai 4. helmikuuta 2019

Arvonnan voittaja


Blogini synttäriarvonta tuli eilen päätökseensä ja nyt on aika julistaa voittaja. Arvonta suoritettiin lippulappusysteemillä, jossa J toimi onnettarena. J:n hyppysiin tarttui lappunen, josta paljastui nimi Ida. Hurjasti onnea voittajalle, hääaiheinen palkintosetti lähtee sinun suuntaasi! 

Olen piakkoin sähköpostitse yhteyksissä voittajaan, jotta saadaan sovittua palkinnon toimituksesta. Sen jälkeen se olisikin sitten lomalle lompsis! Palailen blogihommiin taas ensi viikon puolella.

perjantai 1. helmikuuta 2019

Vuosi kihloissa



Tänään on taas juhlan paikka, sillä meillä on tänään J:n kanssa kihlautumisemme 1-vuotispäivä! Tuntuu ihan hassulta, että siitä on jo kokonainen vuosi, kun menimme kihloihin, mutta niin se aika vain hujahtaa. 

Mehän tosiaan päätimme naimisiin menosta ja varasimme juhlapaikkamme jo ennen kuin olimme kihloissa, joten itse kosinta ei ollut mikään yllärispektaakkeli, vaan tapahtui ihan tavallisena arki-iltana kotonamme (kosintatarina löytyy täältä). Alkuun kihloissa oleminen tuntui jotenkin hirmu jännältä, ehkä jo senkin takia, että kihlautumisen myötä paljastimme myös hääsuunnitelmamme perheille, sukulaisille ja ystävillemme. Myös itse sormus tuntui alkuun hassulta, sillä en ollut aiemmin tottunut pitämään sormuksia sormissani. 

Nyt vuoden jälkeen nämä alun tunnelmat ovat tietysti jo tasaantuneet ja sormuskin tuntuu jo ihan huomaamattomalta (välillä sitä jopa havahtuu tarkistamaan, että onhan sormus varmasti sormessa, kun se ei tunnu ns. miltään). Vuoden takaisten hetkien muisteleminen tuntuu kuitenkin hirmu kutkuttavalta vatsanpohjassa ja saa havahtumaan siihen, että apua kohtahan me mennään naimisiin ja sitten tuntuu yhtä hassulta olla naimisissa ja sormessakin on taas yksi sormus lisää! 

Tänä viikonloppuna kuitenkin me juhlistetaan meidän kihlapäiväämme ja huomenna (koska tänään olen illan töissä) ajattelimme mennä sen kunniaksi ulos syömään. Maanantaina meillä molemmilla alkaa myös talviloma, joten lähdemme muutaman päivän talvilomareissulle Itä-Suomeen. Osa sukulaisistani asuu siis sielläpäin, joten ajattelimme yhdistää sukuloinnin ja talviaktiviteetit samaan reissuun. Meillä on varattuna muutamaksi päiväksi järven lähistöllä sijaitseva mökki, jonka luota lähtee myös hiihtolatuja, joten ajatuksena olisi käydä ainakin vähän hiihtelemässä ja luistelemassa. Jotenkin tosi kiva päästä pitkästä aikaa kaksistaan reissuun ja pitää vähän lomaa paitsi töistä myös hääsuunnitelmista. Tuntuu, että kotona sitä tulee aina vapaa-ajalla vähän väliä mietittyä/tehtyä jotain hääjuttuja, joten välillä on ihan kiva tehdä jotain muutakin. Loppuviikosta kylläkin ajattelimme mennä etsimään J:lle pukua ja kenkiä, joten ihan ilman häähömpötyksiä tätä lomaa ei vietetä:D


Muistuttelisin myös, että vielä sunnuntaihin asti on aikaa osallistua blogissani olevaan 1v-synttäriarvontaan. Koitan saada arvonnan suoritettua ja voittajan julkistettua maanantaina ennen kuin lähdemme reissuun, mutta muutoin palailen blogin pariin siis paremmin taas loman jälkeen ja silloin olisi luvassa ainakin kukkajuttuja ja toivottavasti silloin olisi jotain kerrottavaa myös sulhasen asusta.