tiistai 16. lokakuuta 2018

Hääkutsut osa 1 - kirjekuoret

Nyt, kun meillä on kirkko sekä juhlapaikka ja sitä myötä myös häidemme alkamisajankohta selvillä, voi ruveta suunnittelemaan jo hääkutsujakin. Tai onhan niitä toki voinut suunnitella jo aiemminkin (ja niin olen tehnytkin), mutta nyt niihin suunnitelmiin voi täyttää ihan oikeat paikat ja ajankohdat. Ollaan J:n kanssa puhuttu, että laitettaisiin kutsut matkaan tammikuussa, joten mikään kiire kutsujen suhteen ei vielä ole, mutta kerta aikomuksena on tehdä kutsut itse, ehkä pikkuhiljaa on kuitenkin hyvä ruveta jo askartelemaan niitä.

Minulle on muotoutunut jo varsin vahva ja selkeä visio kutsujen kokonaisilmeestä, johon kuuluu itse kutsukortti, hääinfo sekä kuoret. Haluan, että jo kutsuista voi aistia meidän häiden tyyliä ja värimaailmaa, joten kutsuissa tullaan näkemään teemamme mukaisesti valkoista, vihreää, mustaa ja ekopaperia ja tyylillisesti kutsut tulevat olemaan jossain määrin maalaisromanttiset mutta jossain määrin myös melko modernit. Ajatuksena kun on luoda meidän häihin sellainen sopiva kaupunkilaisuuden ja maalaisromanttisuuden sekoitus, joten haluan, että tämä kombo näkyy jo kutsuissakin.

Ensimmäinen elementti, jota rupesin konkreettisesti tekemään kutsuja varten on kirjekuoret. Valitsin kutsuille ekopaperista tehdyt ruskeat kuoret, joihin halusin vähän jotain koristusta. Askartelukätköistäni löytyi helmiäishohtoista tarrapaperia sekä kuvioleikkuri, joiden avulla päädyin askartelemaan kirjekuorien kulmiin pienet pitsikaistaleet, joiden keskelle liimasin kutsu-tarrat. Tarrapaperi osoittautui kyllä varsin näppäräksi tuollaisten koristeiden tekemiseen. Olen ostanut tarrapaperia joskus aikoinaan Sinellistä, mutta en tiedä onko kyseistä paperia enää nykyään valikoimissa. Kätköistäni löytyneet tarrapaperit eivät riittäneet kaikkiin kuoriin, mutta minulta löytyi myös samanväristä perus helmiäispaperia, joten tein loput pitsikaistaleet siitä + kaksipuolisesta teipistä. Mustat kutsu-tarrat on myös ostettu Sinellistä.



Kulmakoristuksien lisäksi kirjekuoriin tulee Tahdon-postimerkit sekä tietysti vieraiden osoitteet. Ne ajattelin kirjoitella ihan omin käsin mustalla kalligrafiatussilla. Olen tykästynyt sellaisiin jenkkityylisiin kuoriin, joissa osoitteet on kirjoitettu tosi hienosti ja ne ovat tavallaan osa kuoren koristelua. Olen useampaan otteeseen törmännyt instagramissa sekä nettisurffaillessani tyyliin, jossa vieraiden nimet on kirjoitettu kauniilla kalligrafiafontilla ja itse osoitteet tikkukirjaimin. Minusta sellaiset kuoret ovat näyttäneet jotenkin tosi kivoilta, joten koitin matkia kyseistä tyyliä omien taitojeni mukaan. En ole mikään kalligrafiaekspertti eikä minulla ole tähän hätään sen kummenpaa mielenkiintoa myöskään opetella sitä, joten päätin kirjoittaa nimet ihan vain omalla kaunokirjoituskäsialallani ja tikkukirjoitella osoitteet perään. Olen saanut nyt tehtyä noin kymmenisen kuorta valmiiksi, joten työnsarkaa vielä riittää näiden kuorienkin suhteen, sillä kirjoitettavana on yhteensä vähän vajaat 50 kuorta. Ensin pitää kylläkin selvitellä vielä vieraiden osoitteita ja varmistella muutamat parisuhde- ja vauvatilanteet:D



Kuoret ovat tyyliltään aika maalaisromanttiset ja ne tulevat itseasiassa olemaan se kaikista maalaisromanttisin osa kutsujamme. Kuorien sisälle olisi nimittäin tarkoitus laittaa jotain hieman modernimpaa, vaaleampaa ja vehreämpää. Kunhan tässä nyt jossain kohtaa ehdin jatkaa askarteluja, aikomuksena olisi tehdä myös itse kutsukortit valmiiksi. Hääinfoja en varmaan uskalla tulostella ennen kuin vasta vähän ennen kutsujen lähetystä ja niihin tuleva teksti on vielä tällä hetkellä muutenkin aika auki. Pitää vähän pohdiskella, mitä kaikkea infoon olisi tarpeellista kirjoittaa. Itse kutsukortteja ja hääinfoja en varmaan viitsi esitellä blogissa ennen kuin kutsut on lähetetty, joten jatkoa tälle hääkutsut-postaussarjalle saa odotella jonkun aikaa, ellen sitten innostu vilauttelemaan vähän jotain sneak peekejä jossain kohtaa. Vauhtiin on kuitenkin päästy jo tässäkin asiassa!:)



tiistai 9. lokakuuta 2018

Love Me Do - Autumn Fair 2018


Heti alkuun varoituksen sana: nyt on luvassa melko pitkä ja kuvarikas postaus. Osallistuin nimittäin viime lauantaina Love Me Do Autumn Fair -häämessuille ja niillä järjestettyyn blogimiittiin, joten juttua ja kuvia riittää. Kyseiset messut olivat ensimmäiset isot häämessut, joilla olin ikinä käynyt (ihkaensimmäinen häämessukokemus ylipäätään oli n. kuukausi sitten Vanajanlinnassa pidetty With Love -häätapahtuma), joten minulla ei ollut mitään erityisiä odotuksia tai suunnitelmia messujen suhteen vaan lähdin sinne vain fiilistelemään messutunnelmaa ja nauttimaan päivästä blogikollegoiden seurassa. Kotoa lähtiessäni mietin, että katsotaan nyt, kuinka kauan siellä jaksaa oikein olla, mutta ihan huomaamatta päivä hujahti iltaan, kun lähdimme muiden bloggareiden kanssa vielä syömäänkin messujen päätteeksi. 

Aloitetaanpa päivän läpikäyminen kuitenkin aamusta, jolloin hurautimme Kiasman edustalta Kovasen kyydillä Kaapelitehtaalle. Siellä meidät otti vastaan blogiemäntämme Susanna (Never say never -blogin kirjoittaja), jonka johdolla pääsimme päivän aikana tukikohtanamme toimineeseen blogiloungeen. Sinne meille oli järjestetty Food Camp Finlandin toimesta aivan mahtava lounas, jota ennen kävimme porukalla tutustumassa Fujifilm Instax Suomen pisteeseen. Meillehän on tulossa Instax Mini polaroidkamera photoboothvieraskirjaa varten, joten oli hauska kuulla vähän lisää polaroidkameroista ja nähdä myös muita kameramalleja kuin se omamme. 





Lounaan jälkeen meillä oli vapaata kiertelyaikaa messuilla ja jalkauduimmekin muun messuväen joukkoon tutkailemaan, mitä kaikkea messuilla oli tarjolla. Ja olihan siellä vaikka vallan mitä. Muun muassa kakkuja, kukkia, hääpukuja, sormuksia, asusteita, kutsuja, somisteita, juhlatiloja, cateringeja, ja yms. oli paikalla usean yrityksen voimin. 









Perinteisten messupisteiden lisäksi Love Me Do:ssa oli myös muutamia workshopeja (jotka onnistuin missaamaan täysin, sillä en kauheasti tuijotellut kelloa päivän aikana) sekä juhlakattausosasto, jossa pystyi myös äänestämään omaa suosikkiaan. Omaksi suosikikseni kohosi Tapahtuma- ja juhlapalvelu Kutsun kokoama yksinkertaisen kaunis ja vehreä kattaus, jonka yläpuolelle oli viritelty hehkulampuissa roikkuvia tuikkuja. Kyseisen kattauksen katseenvangitsijoina toimivat myös lautasille asetellut aivan ihanat Ecodecorin valmistamat puiset "paikkakortit".





Yksi messujen kohokohdista oli myös Suomen suurin hääkakkutasting, josta vastasi Patisserie Teemu & Markus. Jono tastingiin näytti kuitenkin olevan aivan huuurjan pitkä, joten en jäänyt jonottelemaan. Meille bloggareille oli onneksi varattu blogiloungeemme oma kakku Teemun ja Markuksen toimesta, joten ilman kakkua en kuitenkaan jäänyt, vaan pääsimme maistelemaan omaa kakkuamme hieman myöhemmin. Pahimpien jonojen hälvettyä pääsin myös kiertelemään kakkutestingin vierestä ja hyvin olivat kakut tehneet kyllä kauppansa! Vielä iltapäivän puolellakin kakkua oli kuitenkin saatavilla, joten pitkistä jonoista huolimatta kakkua varmaan riitti kaikille halukkaille. 






Päivän aikana messuilla järjestettiin myös useampia hääpukunäytöksiä, joihin meille bloggareille oli varattu paikat. Itse kävin lopulta katsomassa vain Vuoden Hääpukusuunnittelija 2018 -kilpailunäytöksen, jonka voitto meni aivan ansaitusti Heidi Tuiskulle. Olen ihastellut Heidin pukuja jo pidempään, enkä joutunut pettymään tälläkään kertaa. Puvut olivat hurjan kauniita! Myös etenkin Aurora Raiskisen sekä Ira Kostoulasin puvuissa oli elementtejä, joista pidin todella paljon. Kilpailunäyöksen jälkeen vuorossa olisi ollut kansainvälinen häämuotinäytös sekä hieman myöhemmin myös Kehitysvammaliiton kanssa yhteistyössä järjestetty Victoria & Vincentin häämuotinäytös. Totesin kuitenkin, että kiertelen mielummin katselemassa loputkin messuosastot läpi kuin nökötän koko päivän katsomassa hääpukuja peppu puutuneena, joten jätin muut näytökset tosiaan tällä kertaa väliin.







Blogimiitin sekä joidenkin kattauksien, hääpukujen ja paperituotteiden lisäksi yhdeksi messupäivän lempparikseni nousi myös Pauligin Mun kahvi -messuosasto, jossa pääsi kokeilemaan oman etiketin tekoa Pauligin kahvipaketin kylkeen. Mielestäni tuollainen kustomoitu kahvipaketti on huippukiva idea vieras-/kiitoslahjaksi ja voisin jopa harkita sellaisia meidänkin häihin. Kahvilahjat voisi esimerkiksi laittaa johonkin koriin juhlapaikan ovensuulle ja vieraat voisivat kotiinlähtiessään napata kiitoskahvit mukaansa. Testailtiin tosiaan tuota Pauligin Mun kahvi -työkalua messuilla Kristallihäät-blogin Kristan ja Bridelisa-blogin Elisan kanssa ja jatkoin testailua myös kotona meidän häiden teemaan sopivilla elementeillä. Tosi näppärä käyttää! Toinen messuilla olleista näytteilleasettajista, jolla on samankaltainen palvelu, on Espoon Oma Panimo. Myös heidän oluitaan on nimittäin mahdollista teettää omilla etiketeillä. Ei huono idea sekään.





Kotiinviemisiksi messuilta kertyi kaikenmaailman käyntikorttien lisäksi Instaxin pisteellä napattu polaroidkuva sekä blogiloungessa saamamme runsas goodiebag, joka sisälsi juurikin Pauligin kahvia ja Espoon Oman Panimon oluen sekä uunituoreen Häät-lehden 25-vuotis juhlanumeron, Viking Linen etukortin, raakaherkkuja ja G Beauty Labin magneettiset ripset. Kiitos niistä! Kiitos myös Love Me Do Crew:lle, blogiemännällemme Susannalle sekä kaikille mukana olleille kanssabloggareille ihanasta päivästä! Toivottavasti nähdään pian uudestaan!:)



perjantai 5. lokakuuta 2018

Sipsibuffetin tarvikkeet

Kuten otsikosta voi päätellä (ja varmaan olen joskus aiemminkin maininnut) meille on tulossa sipsibuffet. Päädyimme tähän ratkaisuun, koska ensinnäkään emme halunneet mitään sokeriöveribuffettia (= karkkibuffettia) ja toisekseen juhlatilamme vuokra-aika päättyy jo puolen yön paikkeilla, joten emme ajatelleet tarjota mitään erillistä iltapalaa. Jotain suolaista  naposteltavaa mielestämme illalla olisi kuitenkin hyvä olla, joten ajattelimme, että sipsibuffet hoitaisi sen asian. Muutaman sipsilaadun lisäksi buffettiin olisi tarkoitus laittaa myös jotain pähkinöitä ja esim. ruislastuja tai yms. vähän terveellisempää pikkusuolaista.

Niin kuin viimeksi kerroin, täydensimme meidän Ikea-ostosreissullamme myös meidän kulhovarastot riittäväksi sipsibuffettia varten. Meiltä löytyi ennestään kaksi isoa Blanda Blank -kulhoa, joiden kaveriksi ostimme vielä kolmannen ja hieman pienemmälle kulholle ostimme parin. Ajatuksena olisi laittaa perussipsit isoihin kulhoihin ja pähkinät ja ruislastut pienempiin. Itse tarjoilukulhojen lisäksi hommasimme sipsibuffettia varten myös lautasliinoja, sillä sipsit ovat vähän semmoista syötävää, että näpit meinaavat sotkeutua ja jotta kaikki eivät tonkisi sipsejä kulhoista ihan omin näppineen niin ajattelin, että sipseille olisi hyvä olla myös jonkinlaiset ottimet. Meiltä löytyy kotoa valmiiksi muutama isokokoinen lusikka/otin, joten ajattelin hyödyntää niitä.


Sen lisäksi, että sipsejä saa otettua, olisi tietysti ihan hyvä, että niitä saisi myös laitettua johonkin muualle kuin omaan kouraan. Kuka nimittäin jaksaa rampata koko ajan sipsikulhoilla ottamassa kourallisen ja toisaalta en ehkä halua, että sipsiahmatit myöskään jäävät päivystämään kulhon ääreen, jotta sipsit ovat helposti saatavissa. Tarvittiin siis jonkinlaiset kipot, joihin sipsejä voisi lastata ja viedä omalle paikalleen/kantaa mukana.

Kuppien osto ei kuitenkaan ollut mikään ihan helpoin juttu. Juhlatarvikekaupoista ja tavarataloista löytyy kyllä erilaisia sipsikippoja, mutta ensinnäkin ne ovat välillä jopa turhan isoja ja kalliita, mutta myös vähän turhan koristeellisia/värikkäitä omaan makuuni. Myös esim. muffinssikipot kävivät mielessäni, mutta ne puolestaan ovat vähän turhan pieniä kyseiseen hommaan. Olen myös nähnyt kuvia erilaisista sipsibuffeteissa käytetyistä paperisista pussukoista taikka tötteröistä, mutta mielestäni ne tuntuivat jotenkin epäkäytännöllisemmiltä kuin kipot. Täydellisiä kippoja ei oikein alkuun tuntunut olevan olemassa kunnes useiden myymälätutkailujen ja perinpohjaisen googlettelun jälkeen ne kuitenkin löytyivät Decora Houselta. Decora Housen nettisivuilta bongaamani kipot olivat juuri sitä, mitä olin hakenutkin, yksinkertaiset kookkaat pahvikipot, joissa ei ole mitään turhia koristeluja taikka riemunkirjavia värejä, ja joihin mahtuu enemmän kuin kolme sipsiä. Tilasin kipot Decora Houselta jo tuossa joku aika sitten, kun heillä oli jonkinsortin alennukset meneillään, joten ihan superkalliiksi nämä sipsibuffetin kipposet eivät myöskään tulleet.



Kipot olivat siis oikeastaan jo tilattuna ennen kuin tein päätöksiä noiden sipsikulhojen suhteen. Alkuun pohdiskelin, että olisiko kulhojenkin pitänyt olla valkoisia taikka lasisia, mutta päädyin tosiaan sitten siihen, että hyödynnetään jo olemassa olevia. Ainut mikä, minua noissa Blanda Blank -kulhoissa mietitytti, oli oikeastaan vain väri. Meidän koristeluissa ei tule pahemmin olemaan mitään muuta metallin väristä, joten mietin, että riiteleekö nuo kulhot sitten muiden juttujen kanssa. Mutta kun mallailin kulhoja yhdessä kippojen ja servettien kanssa niin totesin, että ne sitovat sipsibuffetin värimaailman riittävän hyvin yhteen muiden koristelujen kanssa, joten metallikulhoilla mennään.


Sipsibuffet olisikin nyt siis vain kehykseen tulevaa printtiä ja sipsejä vaille valmis!

Tällä viikolla on nyt ollut vähän tämmöistä tarvikehankintateemaa, joten pitäisiköhän sitä jatkaa tavarajahtia myös huomisilla Love Me Do -messuilla:D Vaikka eipä mulla kyllä mitään tiettyä ostettavaa juuri nyt ole mielen päällä, mutta aina voi tutkailla, jos löytyisi hyviä messutarjouksia puuttuvista jutuista (esim. häälaukku). Lähinnä huominen taitaa siis mennä vain fiilistelyn puolelle, mutta mikäs sen parempaa kuin häähömpöttely blogikollegoiden seurassa. Saa tulla moikkailemaan, jos tunnistaa!:)



tiistai 2. lokakuuta 2018

Ikea-häät

Varmaan melkein jokaiselle hääparille koittaa hääjärjestelyjen aikana päivä, jolloin on aika suunnata Ikeaan. Meille tämä päivä koitti viime sunnuntaina. Olen jo alkukesästä lähtien suunnitellut häätarvikeostoslistaa Ikeaa varten ja vihdoin ja viimein saimme aikaiseksi ja kävimme ostamassa kyseiset tarvikkeet. Tai no jos totta puhutaan niin olen minä muutamia pikkujuttuja käynyt nappaamassa sieltä jo aiemminkin, mutta ns. isot ostokset ovat odottaneet sitä päivää, jolloin lähtisimme J:n kanssa yhdessä ostoksille. Näihin isompiin ostoksiin kuuluivat pääasiassa pöytäasetelmiin suunnittelemani Karaff-karahvit/maljakot sekä mm. istumajärjestystä varten miettimäni isokokoinen Fiskbo-kehys. Näiden lisäksi mukaan tarttui lautasliinoja, kulhoja, kynttilöitä ja tekokukkia.



Näin hääparin näkökulmasta Ikean houkuttimena on tietysti halvat hinnat. Ikeasta on mahdollista saada suuria määriä kattaukseen ja koristeluun tarvittavia tavaroita suhteellisen edullisesti ja tavarat ovat kaiken lisäksi varsin kivannäköisiä. Ainakin itselleni Karaff-maljakoiden 0,99€ hinta oli aika iso syy valita juuri kyseiset maljakot häihimme. Se, mikä Ikea-ostoksissa (ja hääostoksissa ylipäätään) hieman kuitenkin mietityttää, on tällaisten yhtä päivää varten tehtävien ostosten ekologisuus. Häät on yksi iso kulutusjuhla ja ainakin oma sisäinen ituhippini välillä kauhistelee kaikkea sitä krääsää, mitä häihin liittyy. En voi kehuskella olevani mikään kaikista suurin ekoihminen, mutta mahdollisuuksien mukaan olen yrittänyt ottaa tällaiset asiat huomioon myös hääsuunnitteluissa ja esimerkiksi ostaa käytettyä tavaraa, käyttää jo olemassa olevia juttuja, tehdä joitain asioita itse ja ylipäätään jättää jotkut ihan turhat krääsät ostamatta. Myös monet tavaroista, jotka olen ostanut uutena on tarkoitus laittaa eteenpäin omien häidemme jälkeen. Toivon mukaan esimerkiksi nämä meidän maljakot ehtivät juhlimaan useat häät monien muidenkin hääparien matkassa ennen kuin menevät sirpaleiksi.


Vaikka Ikea on täynnä jos jonkinlaista tavaraa, on jotkut tuotteet tuntuneet vakiintuvan sellaisiksi perushääkamoiksi. Tällaisia ovat mm. Tolsby-kehykset pöytänumeroina, Ung Drill -kehys photoboothissa, Socker-kasvihuone korttiboksina, Knoppa-lakanat pöytäliinoina, erilaisista maljakoista ja tuikkukupeista puhumattakaan. Välillä tuleekin vähän sellainen olo, että nojoo sitä on käyty vähän Ikeassa, kun kaikista häistä löytyy samat tuotteet, mutta monissa Ikea-tavaroissa on kuitenkin se hyvä puoli, että niistä saa tuunaamalla ihan omannäköisiä ja tekemällä vähän erilaisia valintoja ja yhdistelmiä Ikea-tavaroillakin saa aikaiseksi häät, jotka eivät kuitenkaan näytä Ikea-häiltä.

Meidänkin hankkimat Ikea-tavarat on ihan perusjuttuja, mutta ehkä ei ihan niitä kliseisimpiä (?). Osa tavaroista kuuluu kategoriaan paljon ja halvalla (maljakot, kelluvat kynttilät, tekokukat) ja osa puolestaan on sellaista jo olemassa olevien tavaroiden täydennystä häitä varten (kulhot, kehykset). Esimerkiksi sipsibuffetkulhot valikoituivat ihan sillä perusteella, että niitä meiltä löytyy jo ennestään ja nyt vain täydensimme kulhokavalkaadiamme parilla uudella, jotta saamme tarpeeksi montaa sipsisorttia tarjolle.


Niille, joilla Ikea-retki on vielä tekemättä, vinkkaisinkin siis, että kannattaa tutkailla valikoimaa vähän laajemmin eikä sännätä suoraan Tolsby-kehysten hyllylle sekä miettiä/kysellä, voisiko joitain tuotteita löytyä jo ennestään kotoa/tuttavilta (sillä melkein joka kodista varmaan löytyy jotain Ikea-tavaraa). Esimerkiksi erilaisia Ikea-maljakoita on monesti myös myytävänä reilumpia satseja erilaisilla hääkirppiksillä, joten kannattaa tutkailla, löytyisikö haluamasi tuotteet käytettyinä (ja vieläkin edullisemmin), jottei aina tarvitsisi ostaa kaikkea uutena. Ja jos ja kun sinne Ikeaan kuitenkin päädyt, niin silmät auki mutta järki käteen. Tarvittaessahan Ikeasta voi löytää oikeastaan kaiken tarpeellisen häitä varten. Mutta mikä kaikki lopulta on tarpeellista?