maanantai 27. elokuuta 2018

Oma allas it is!

Eli valitsimme ja varasimme pitkän vatvomisen jälkeen meidän häämatkan!



Jos et osaa valita kahden vaihtoehdon välillä, keksi kolmas. Vai miten se menikään? Ainakin meidän tapauksessa homma meni juurikin noin ja vetäistiin esiin jokerikortti. 

Kriiseilin nimittäin tuossa joku aika sitten tämän häämatka asian suhteen, kun tuntui, ettemme millään osanneet tehdä päätöstä lähtisimmekö Mallorcalle Cala D'oriin ihanien rantapoukamien äärelle vaiko valitsisimmeko Kreikan saarilta jonkun ihanan omalla uima-altaalla varustetun hotellihuoneen. Kyselin lukijoiltakin vinkkejä instagramin sekä blogin puolella ja monet tuntuivat kannattavan altaallista hotellihuonetta. Aiempien puheideni perusteella oma allas vaikuttikin sellaiselta, minkä ehdottomasti halusimme, mutta tavoitin itseni myös vähän väliä haaveilemasta rantapoukamissa uiskentelusta ja retkistä eri poukamille. Jotenkin siinä poukamavaihtoehdossa kuitenkin häiritsi juuri se, ettemme saisi haaveilemaamme allasta, mutta toisaalta myös Kreikan saarissa tuntui vähän nyppivän se, että olemme molemmat olleet Kreikassa useita kertoja ja vaikka sieltä allas löytyisikin ja vaikka kuinka tykkäänkin Kreikasta niin se olisi kuitenkin perus Kreikka ja häämatkalta toivoisin ehkä jotain muuta.



Ratkaisuna tähän dilemmaan päädyimme palauttamaan aiemmin listalta pudotetun Kroatian takaisin vaihtoehtoihimme. Syy, miksi alunperin hylkäsimme Kroatian, oli se, että kävimme siellä vasta pari vuotta sitten, emmekä halunneet mennä samaan paikkaan heti uudelleen. Rupesimme kuitenkin pohtimaan, että onko tuossa ajatuksessa taas mitään järkeä, ja totesimme, että ei. Meillä oli viimeksi aivan ihana loma Kroatiassa. Reissumme sisälsi kaunista luontoa, merta, rantaa, auringonlaskuja, rauhaa, hyvää ruokaa, elämyksiä ja vaikka vallan mitä. Juurikin sellaisia asioita, joita häämatkaltakin toivomme. Ja lisäksi, Kroatiasta löytyy siis myös hotellihuoneita omalla altaalla, joten kysyimme itseltämme, miksi emme muka voisi lähteä uudestaan Kroatiaan.



Tutkailimme muutamia eri matkanjärjestäjien tarjoamia hotelleja ja ihastuimme eniten Igranessa sijaitsevaan TUI Sensimar Makarska hotelliin, joka löytyy siis TUI:n kautta. Igrane on pikkiriikkinen kalastajakylä, joka sijaitsee Makarskan rivieran alueella, samoin kuin pari vuotta sitten vierailemamme Podgorakin. TUI Sensimar Makarska hotelli on tarkoitettu vain yli 18-vuotiaille ja se vaikuttaa olevan etenkin pariskuntien suosiossa, joten ainakin toivomaamme rauhaa sieltä pitäisi löytyä. Hotellissa on (kriteerieni mukaisesti) modernisti mutta rennosti sisustetut huoneet ja osa huoneista on saatavana suoralla yhteydellä altaaseen (jollaiseen mekin siis päädyimme). Vaikka puhun melkein koko ajan "omasta altaasta", todellisuudessa kyseisessä hotellissa tämä "oma allas" on siis sellainen muutaman huoneen kesken jaettu swim up -allas. Jotenkin helpompi vain sanoa oma allas, joten sillä jatketaan:D Ja jotta hemmottelu ei jäisi vain hienoon huoneeseen ja omaan altaaseen, löytyy hotellilta myös mm. hierontaa ja kauneushoitoja sekä erilaisia järjestettyjä aktiviteetteja päivisin, viihdeohjelmaa iltaisin ja järjestetäänpä hotellilla joinain iltoina myös elokuvailtoja tähtitaivaan alla. Ei huono. Lisäksi hotellin pystyy varaamaan joko pelkällä aamupalalla, puolihoidolla taikka all inclusivena. Lueskelemieni matkakertomusten mukaan ruoka hotellilla on erittäin hyvää ja lisäksi Igranen ravintolatarjonta on melko suppea, joten päädyimme ottamaan puolihoidon. Näin ollen pystymme lounastamaan muuallakin mutta nauttimaan hotellin buffetista iltaisin. All inclusive tuntui muutenkin olevan ehkä vähän liikaa meille, sillä en jaksa uskoa, että heti kohta tuhdin buffetaamiaisen jälkeen jaksaisi olla jo uudestaan syömässä lounaalla. Lisäksi emme ole mitään alkoholin suurkuluttajia, joten uskon, että saamme lounaat/välipalat sekä juomat jopa halvemmalla erikseen ostettuina, kuin että olisimme ottaneet all inclusiven, joka olisi pompsauttanut hintaa melkolailla ylöspäin. 

Matkaan aiomme lähteä kesäkuun alkupuolella n. kuukausi häidemme jälkeen. Vaikka heti häiden jälkeen olisi kiva lähteä häämatkalle, ei se meidän tapauksessamme tuntunut oikein järkevältä. Toukokuun puolivälissä saattaa nimittäin olla vielä sen verran viileää, että olisi kurjaa, jos meressä ei oikein tarkenisi vielä uimaan taikka ilma olisi muutenkin turhan viileä aurinkolomailuun. Kesäkuun puolella lämpötilojen pitäisi olla kohdillaan. Ja sitäpaitsi onhan se ihan hauskaa viettää 1kk hääpäivää häämatkalla!:)



Vaikka haluamme häämatkaltamme rauhaa ja rentoa oleskelua, emme ehkä ihan koko aikaa kuitenkaan halua vain nököttää hotellilla, vaan haluamme myös kokea jotain, mikä tekee reissusta unohtumattoman. Viimekertaisella Kroatian matkallamme teimme retken Krkan kansallispuistosta löytyville vesiputouksille, jotka jäivät kyllä unohtumattomasti mieleen. Häämatkalla puolestaan olisi haaveissa suunnata Bosnia-Hertsegovinan puolella sijaitsevaan Mostarin kaupunkiin, josta otettuja kuvia olen nyt tässä viime päivinä ihastellut. Lisäksi tutkailin kartasta, että matkan varrelta Mostariin löytyisi myös Kravicen vesiputoukset, joten ihania vesiputouksia olisi mahdollista nähdä myös häämatkallakin. Mitään sen tarkempia retkisuunnitelmia emme kyllä aio vielä tässä kohtaa kuitenkaan lyödä lukkoon, joten saa nyt sitten nähdä, minkä sortin retkille sitä oikein päädytäänkään.


Jotenkin ihanaa, että tämä häämatka-asia on nyt lyöty lukkoon eikä enää tarvitse vatvoa sitä. Kuten viimeksikin tätä aihetta käsitellessäni totesin, tässä on kuitenkin koko elämä aikaa käydä eri paikoissa, joten kyllä me varmasti niille ihanille poukamillekin (sekä myös Kreikkaan) vielä joku kerta ehditään, joten nyt piti vain osata päättää, minne tällä kertaa. Ja Kroatia it is! 

Tämän postauksen kuvat (alimmaista lukuunottamatta) ovat muuten meidän viimekertaiselta Kroatian reissultamme. Ihanaa päästä ensi kesänä takaisin noihin maisemiin:)

lauantai 25. elokuuta 2018

Huntuhaaveita

Jatketaanpas vielä vähän asusteteemalla ja siirrytään toissakertaisista korupohdiskeluista huntuhaaveisiin.


Olen nimittäin nyt jo pidempään aikaa koittanut pohdiskella tätä huntuasiaa ja jotenkin minulle on alkanut tulla sellainen olo, että haluan hunnun. Mekkooni ei ole tulossa laahusta, mutta minusta olisi kuitenkin kiva, että kirkossa perässäni tulisi jonkunlainen laahuke. Laahukset ja pitkät hunnut näyttävät mielestäni nimittäin tosi nätiltä, mutta koen etenkin laahukset kuitenkin melko epäkäytännöllisiksi. Siksipä minua ei yhtään haitannut, että käytettynä hankkimassani puvussa ei ollut laahusta, sillä en halua olla koko iltaa vahtimassa, kuka milloinkin seisoo mekkoni päällä tai pahimmassa tapauksessa itse kompuroida helmoihini. Kuitenkin kirkkoa varten haluaisin siis hunnun avulla luoda jonkinlaisen kauniin laahuksen perääni. 

Haavenani on siis ehdottomasti pitkä huntu. Lyhyet hunnut näyttävät mielestäni jotenkin vähän tököiltä, kun taas pitkät ovat omissa silmissäni juhlavia, arvokkaita ja näyttäviä, niin kauniita! En kuitenkaan halua mitään ihan överipitkää taikka runsasta huntua vaan ajatuksissani on sellainen ohut yksi- tai kaksikerroksinen chapel/cathedral-pituinen huntu, joka siis yltää maahan asti laahaten hitusen perässä. Mielestäni myös pitsihunnut ovat ihan hirmuisen nättejä, mutten näe itseäni kuitenkaan kokopitsisessä hunnussa, joten sellainen ylhäältä simppeli huntu, jonka alareunassa olisi hieman pitsiä, olisi aika bueno. 

Hunnun suhteen minua kuitenkin mietityttää kauheasti, miksi hunnun pitäisi olla kiinni juuri päässä. Hiuksiin kiinnitettävän hunnun sijaan olenkin pyöritellyt ajatusta hää-/morsiusviitasta eli wedding/bridal capesta. Törmäsin nimittäin joku kerta ihan sattumalta kuvaan tämän kaltaisesta morsiusviitasta ja mielestäni viitta näytti ihanalta. Morsiusviitalla saisi mielestäni aikaan saman näyttävän efektin kuin hunnullakin, ilman kampaus- ja kiinnitysongelmia. Toki viittakin pitää tietysti johonkin kiinnittää, mutta jos puvun yläosa on jollain lailla umpinainen (kuten omassani tulee olemaan) tai siinä on olkaimet niin ei pitäisi olla ongelmaa. Morsiusviittoja ja niiden kiinnitystapoja on toki paljon erilaisia, osa peittää käsiä ja olkapäitä ja osa lähtee niskalta, mutta itse olen tykästynyt juuri tuollaiseen malliin, joka tulisi reunoiltansa kevyesti olkapäille kiinni ja laskeutuisi keskeltä kauniisti jättäen selän paljaaksi. Pukuni jujuna kun tulee olemaan avonainen selkä, niin miksi peittää sitä hunnulla tai viitallakaan!


Morsiusviitta tuntuu olevan yleistymään päin oleva trendi, joten varmaankin monista morsiuspukuliikkeista ja ainakin Etsyn kautta niitä saisi hankittua. Ajatuksenani on kuitenkin käyttää huntua/viittaa vain kirkossa sekä mahdollisesti kuvauksessa, joten se kuuluu pihistä-kategoriaan, enkä ole valmis maksamaan siitä monia kymppejä. Luulisin, että tuollainen morsiusviitta on kuitenkin aika simppeli tehdä itse, joten pukuprojektini rinnalle tulee luultavasti kohta myös viittaprojekti. Pitää vain kipaista hakemassa kangaskaupasta vähän huntutylliä tässä joku päivä. Ja pitäisi kyllä varmaan tehdä sitä itse pukuakin joskus vähän eteenpäin. Tätä vauhtia, jos etenee niin mulla ei ole valmista pukua vielä hääpäivänäkään!:D

Ensi kerralla on muuten luvassa postausta meidän häämatkasta. Saatiin nimittäin pitkän vatvomisen jälkeen pistettyä matka eilen varaukseen:)

perjantai 17. elokuuta 2018

Kampaaja hoidossa!

Morsiamen ulkomuotoon liittyvillä aiheilla jatketaan tälläkin kertaa nimittäin vihdoin ja viimein sain varattua häälookini kannalta aika olennaisen osan nimittäin kampaajan! 



Tämä kampaaja-asia on ollut mielessäni jo keväästä lähtien, mutta se on jäänyt vähän roikkumaan sellaisena "sitten kun"-tyyppisenä asiana. Minulla ei nimittäin ole ketään luottokampaajaa, johon olisin voinut olla heti yhteydessä vaan tilanne on nyt etenkin Vantaalle muuton jälkeen ollut sellainen, että olisi kiva löytää joku uusi kiva vakkarikampaamo, jossa ruveta käymään. Kävinkin siis tuossa kevään puolella eräällä lähistömme kampaajalla hiustenleikkuussa ja silloin mietin, että olisin kysynyt häneltä myös hääkampausta. Jotenkin kyseinen kampaaja ei tyyppinä kuitenkaan kolahtanut ihan omaan makuuni ja lisäksi hän sanoi, ettei ota vielä varauksia niin pitkälle, joten hylkäsin hänet. Kriteerinäni on nimittäin ollut, että kampaamo löytyisi tästä ihan meidän kodin sekä juhlapaikan lähistöltä, kampaaja olisi kiva tyyppi, joka olisi ennenkin tehnyt jotain samantyylisiä kampauksia kuin haluan ja että niistä olisi nähtävissä jotain kuvamateriaalia. Koska yksi kriteereistä ei siis tämän kampaajan kohdalla oikein täyttynyt, jatkoin etsintää.

Keväisen kampaamokäynnin jälkeen tutkailinkin pariin otteeseen muutaman eri Tikkurilan alueelta löytyvän kampaamon nettisivuja ja etenkin Salon Pohjaranta jäi mieleeni. En kuitenkaan jotenkin saanut aikaiseksi käydä kyselemässä heiltä hääkampausmahdollisuutta vaan asia jäi tosiaankin sellaiseksi "sitten kun menen seuraavan kerran hiustenleikkuuseen niin kysyn" hommaksi. Tällä viikolla se "sitten kun" -päivä vihdoin koitti ja menin leikkuuttamaan hiukseni Salon Pohjarannan Jennille, joka onnekseni vaikutti tosi kivalta tyypiltä. Halusin siis tavata kampaajan ihan kasvotusten ennen kuin varaan hääkampauksen. Jotenkin minulle on nimittäin tärkeää, että kampauksen tekee ihminen, jonka kanssa tulen hyvin juttuun ja joka ymmärtää visioni. Minulla oli kampaajalle mennessäni muutamia inspiraatiokuvia mukanani ja Jenni oli kanssani samaa mieltä siitä, minkälainen kampaus sopisi parhaiten. Jännitysmomenttina oli tietysti se, että onko Jennillä vielä vapaata hääpäivänämme, mutta onnekseni olin kuitenkin sen verran ajoissa liikkellä, ettei sille päivälle ollut vielä yhtään varauksia. Sain siis toivomani ajan ja lisäksi varasin myös toisen kampaajan tekemään samanaikaisesti kampauksen myös kaaso-siskolleni. 

Itse kampauksen suhteen olen ajatellut melko yksinkertaista niskanutturaa, ei liian sliipattua mutta ei liian sotkuistakaan. Minulla on nimittäin aika ohuet hiukset, joten aukinaiset tai puoliaukinaiset kampaukset on kohdallani ihan nounou. Kaunis kiharapilvi olisi kyllä ihana, mutta en usko, että sellainen pysyisi hiuksissani hyvännäköisenä kovin kauaa. Erilaisista nutturavaihtoehdoista niskanutturat ovat ehdottomia lemppareitani, joten ihan hirveästi tätä kampausasiaa ei tyylillisesti tarvinnut pohtia. Tietysti nutturaan voi lisätä vaikka millaisia yksityiskohtia, mutta en koe, että esimerkiksi letit sun muut olisivat kovin minua. Kuten viimeksi kerroin kampaukseen olisi kuitenkin tarkoitus pujauttaa jonkinlainen viimekerralla esittelemistäni hiuskoruista koostuva koristesetti. 

Alla olevassa kuvassa on nähtävissä hieman sitä tyyliä, mikä on hakusessa kampauksen suhteen. Ilman roikkuvia hiuskiehkuroita kylläkin!:D



Onko teidän hääkampausasiat jo hoidossa ja millaista kampausta olette miettineet?

tiistai 14. elokuuta 2018

Hääkorut

Pöytäkoristeluista, photo boothista, häämatkakriiseilystä ja sun muista sekalaisista aiheista voitaisiin siirtyä nyt pitkästä aikaa myös morsiamen pukeutumiseen. Kengäthän minulla on jo hommattuna ja myös hääpukuni alkaa hahmottumaan ja sen toteuttaminen toivottavasti pikkuhiljaa myös etenemään, mutta entäpä korut? Niistä en ole tainnut hiiskua vielä sanaakaan. Nyt ehkä kuitenkin olisi aika, sillä luulen nimittäin, että hääkorusettini on nyt kasassa. 

Käytän arkena aika vähän koruja. Yleensä korvissa on vain perus nappikorvakorut ja silloin tällöin jonnekkin lähtiessäni saatan pujauttaa kaulaani jonkun simppelin kaulakorun tai ranteeseen rannekorun. Mitkään kovin näyttävät ja liian kimaltevat korut ei oikein ole mun juttu, enkä oikein osaa nähdä sellaisia päälleni myöskään hääpäivänä. Hääpäivän korulookikin tulee siis noudattelemaan melko pitkälti tätä hyväksi havaitsemaani simppeliä linjaa. 

Mutta mikä sitten olisi tarpeeksi simppeliä mutta kuitenkin vähän juhlavampaa kuin perus arkilookini? Se oli kysymykseni, kun aloin tätä koruasiaa miettimään. Ensimmäisenä mieleeni tulivat korvikset. En ole tottunut isoihin roikkuviin korviksiin, joten en ehkä hääpäivänäkään halua laittaa sellaisia koruja, jotka tuntuvat mielestäni hassuilta. Ostoslistalleni päätyi siis nappikorvikset, jotka olisivat kuitenkin hieman normaaleja nappejani hienommat ja juhlavammat. Kaulakorua pohdin myös, mutta totesin, ettei tuleva pukuni oikeastaan kaipaa minkäänlaista kaulakorua. Kaula-aukko tulee nimittäin sen verran korkealle, että mitään kovin pitkää kaulakorua ei voisi edes laittaa ja mielestäni yläosassa on jo sen verran paljon pitsiä, ettei se enää tarvitse kaverikseen korua kaulalle. Kaulakorun sijaan päädyinkin sitten rannekoruun. Yksi häälookin tärkeistä palasista on tietysti myös kampaus ja ajattelin, että kerta minulle ei tule paljoa muita koruja, voisin laittaa jonkinlaisen korun hiuksiini. Toinen hiuksiin laitettava vaihtoehto olisi tietysti myös kukat, mutta koru tuntui jotenkin kivemmalta vaihtoehdolta.

Tyylillisesti halusin siis, että korut olisivat melko siroja ja simppeleitä eikä niissä olisi liikaa blingiä. Pieni blingi ei tietenkään ole ikinä pahasta, mutta kohtuus kaikessa. Isojen timanttien sijaan tykkäänkin ehkä enemmän helmistä, mutta myös niiden suhteen liika on liikaa. Sekä timantit että helmet kuitenkin houkuttivat sen verran, että halusin korujeni sisältävän niitä molempia. Korujen väriksi halusin ehdottomasti hopean.

Kovin paljoa rahaa en halunnut hääkoruihini käyttää, sillä (kuten yltä varmaan pystyi päättelemään) ne tuskin tulevat kovin aktiiviseen käyttöön häiden jälkeen. Aloitinkin etsintäni selailemalla ihan perus halpiskoruliikkeiden nettisivuja ja Glitterin sivuilta silmiini pomppasi sekä kivat korvikset että hiuskoru. Kävin sitten Glitterin myymälässä ihailemassa koruja ihan paikanpäällä ja mielestäni ne olivat niin kivat, että päätin ostaa ne sen enempää asiaa pähkäilemättä. Hiuskoruhyllystä löytyi itseasiassa useampikin kiva koru enkä meinannut osata tehdä valintaa kahden vaihtoehdon välillä, joten otinkin sitten molemmat. Glitterissä oli nimittäin silloin osta 3 maksa 2 tarjous, joten sain toisen vähän niinkuin kaupanpäälle ja voin sitten myöhemmin (esim. koekampauksessa) mallailla kumpi/millainen setti kampaukseeni sopii parhaiten. 


Korvakorut ovat Glitterin aitohopeisesta mallistosta löytyneet helmikorvakorut pienellä blingillä ja hiuskoruiksi puolestaan valitsin yhden hieman isomman ja timanttisemman korun sekä kahdesta vähän pienemmästä ja helmisemmästä hiuskorusta muodostuvan setin. Kuten sanottua, en vielä tiedä mitä näistä hiuskoruista tulen käyttämään vai päätyykö päähäni jopa kaikki niistä. Se selviää sitten, kun pääsee mallailemaan niitä kampauksen joukkoon. Tällä hetkellä ainakin tykkäisin isosta sekä yhdestä pienemmästä korusta muodostuvasta kokonaisuudesta. Mainittakoon myös, että tämä korujahtini alkoi jo keväällä, joten en tiedä onko juuri kyseisiä tuotteita enää saatavana Glitteristä, jos joku muukin näihin sattuisi tykästymään. Kysymällä varmaan selviää.


Korvikset ja hiuskorut ovat siis löytyneet kätköistäni jo jonkun aikaa, mutta rannekoru puolestaan on kotiutunut vasta äskettäin. Ostimme nimittäin kesän alussa J:n serkulle valmistujaislahjaksi siron Thomas Sabon rannekorun, johon tykästyin niin paljon, että päätin pyytää sellaisen myös itselleni 30v-lahjaksi, ja sellaisen myös sain kaaso-siskoltani. Laitettuani korun ranteeseen päätin, että siitä tulisi myös häärannekoruni. Vaikka rannekorussa ei ole helmiä tai blingiä, se sopii mielestäni varsin hyvin yhteen aiemmin ostamieni korujen kanssa ja yhdessä ne muodostavat mielestäni juurikin sellaisen kivan siron ja simppelin kokonaisuuden, jota haikailin. 


Näiden lisäksi häätyylini olisi tarkoitus asustaa kengillä (jotka minulta siis jo löytyykin) ja mahdollisesti pikkulaukulla, hunnulla, sukkanauhalla ja jonkinlaisella takilla, jos sattuu olemaan kylmä ilma. Seuraavana asuste-to-do -listalla olisikin siis löytää nuo puuttuvat palaset. 

sunnuntai 5. elokuuta 2018

Häämatkan valinnan vaikeus


Oi miksi oi miksi häämatkan valinta on niin vaikeaa?

Me ollaan J: kanssa pohdittu tätä häämatka-asiaa aina silloin tällöin jo keväästä lähtien, jolloin listasin meidän häämatkakriteereiksi: 

-rantaloma
-hieno hotelli rannan lähellä
-huoneesta pääsy altaaseen
-rauhallinen paikka
-hyvää ruokaa
-rentoa oleskelua
-ei liikaa nähtävää ja tehtävää
-vähän luksusta ja hemmottelua

Tutkailin silloin, että ainakin Kreikasta, Kroatiasta ja Espanjasta löytyy useitakin nuo kriteerit täyttäviä hotelleja. Noh, nuo kriteerit on tässä matkan varrella vähän muokkautuneet sekä myös tarkentuneet entisestään. Hotellin suhteen vaatimuksen ovat nimittäin kasvaneet siinä määrin, että haluaisimme hotellin olevan uudehko/uusittu moderni- taikka ehkä jopa hieman boheemi-ilmeinen hotelli. Mikä tahansa hotelli ei siis kelpaa etenkään minulle. Rupesimme myös miettimään, että ehkei pelkkä hieno hotelli riitä, vaan haluamme, että myös itse paikka on kaunis ja kiva. Tästä syystä monet lomakohteet alkoivat tuntua kauhean tavallisilta häämatkaa ajatellen. Lisäksi viimeisimmät reissumme ovat suuntautuneet juuri Kreikkaan sekä Kroatiaan, joten ehkä olisi kiva käydä tällä kertaa muuallakin. J on käynyt muutamia vuosia sitten Menorcalla ja tykästynyt saaren maisemiin. Aloimme siis katselemaan, mitä Baleaareilla olisi meille tarjota. Etenkin Mallorcalta löysimme kivoja hotelleja, mutta monissa itse kohteet eivät oikein säväyttäneet. Mallorcalta löytyi kuitenkin todellinen helmi: Cala D'or ihanine poukamineen. Tämän kesän matkoissa Cala D'orille on myös tarjolla kaunis ja modernisti uusittu hotelli, josta löytyy muutamia uima-altaallisia huoneita, mutta arvatkaapa mitä, matkatoimistotiedusteluni perusteella kyseistä hotellia ei ole saatavana ensi kesälle! 


Eli silloin, kun sekä hotelli että kohde olisivat juuri, mitä haemme, matto lentää jalkojen alta ja ei auta kuin palata koneen ääreen tutkimaan lisää vaihtoehtoja. Cala D'or on kuitenkin kohteena sen verran houkutteleva, että se on yhä vahvana ehdokkaana häämatkapohdinnoissamme. Sieltä löytyi nimittäin toinenkin ihana hotelli, ilman omaa allasta kylläkin. Kysymys kuuluukin siis, että vievätkö poukamat vaiko oma allas voiton. Tein tästä asiasta pari päivää sitten kyselyäkin instagram storyihini ja kyselyyn vastanneet olivat 65 prosenttisesti sitä mieltä, että oma allas.

Vaikka olen kuinka ihastunut Cala D'orin maisemiin, ei ajatus omasta uima-altaasta ole jättänyt minua rauhaan. Parhaat löytämäni allashotellit sijaitsevat Kreikan suunnilla, joten jos päädymme sellaiseen häämatkamme suuntautuu joko Kreikan saarille tai Kyprokselle. Myös näiden välillä on ollut melkoista vatvomista, että missä sitä sitten olisi oikeasti se paras hotelli+kohde -kombo meidän häämatkaamme ajatellen. Yhdessä vaiheessa melkein jo löin lukkoon erään uuden boheemi-ilmeisen hotellin, jonka oli määrä valmistua tämän kesän puolella. Havainnekuvien (sekä jo samalla konseptilla valmistuneiden muiden hotellien) perusteella kyseinen hotelli olisi ollut aivan bueno, mutta onni onnettomuudessa, että emme tehneet mitään lopullista päätöstä asian suhteen, sillä tällä hetkellä matkatoimiston sivuilla lukee, että hotelli valmistuukin vasta kesällä 2019! Vihoviimeinen asia, mistä haluan stressata häämatkan suhteen on, että onko hotelli ylipäätään valmis häämatkamme koittaessa, joten kyseinen hotelli päätyi hylättyjen joukkoon. Myös muutama muu huippuhotelli on pudonnut listalta pois ihan jo hintansa takia. Haaveenamme on nimittäin tehdä vielä toinen vähän kauemmas suuntautuva reissu seuraavana talvena, joten mitään miljoonia ei tähän ekaan häämatkaan viitsi tuhlata.

Hotellin ja kohteen lisäksi olen koittanut miettiä, mitä muuta milläkin saarella olisi tarjota. Emme nimittäin aio ihan koko lomaa nököttää vain rannalla tai hotellilla, joten jotain unohtumattomia retkikohteita olisi kiva löytyä. Mallorcalla sellaisia olisivat esimerkiksi tippukiviluolat ja Kreikan saarilta puolestaan löytyy mm. erilaisia maisemakohteita ja entisaikojen raunioita. 





En ymmärrä, miten tämän asian päättäminen tuntuu nyt näin vaikealta. Jotenkin tuntuu, että valitsemalla jonkun luopuu jostain toisesta ja niinhän se tietysti onkin, mutta miksi se luopuminen tuntuu nyt niin kamalan isolta asialta. Tässä on kuitenkin koko elämä aikaa käydä eri paikoissa, joten eiköhän me niihin poukamiin taikka omalle altaalle ehditä joku toinenkin kerta valitaan nyt sitten kummin vain. Ja toisaalta, kaikki ensi kesän matkat ei ole tällä hetkellä tulleet vielä edes myyntiin, joten eihän sitä tiedä, jos jollekin matkatoimistolle tupsahtaisi vielä joku aivan täydellinen vaihtoehto. Jäämme siis pohtimaan...

Jos jollakulla on kokemusta etenkin Mallorcan Cala D'orista, Kosin Marmarista, Rodoksen Kiotarista, Zakynthoksen Tsilivistä taikka Korfun Nissakista ja niiden sopivuudesta häämatkakohteeksi, vinkkejä otetaan vastaan!:)

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Photo Booth suunnitelmia

Pohdiskelin tuossa keväämmällä meidän häihin tulevaa ohjelmaa ja kertoilin silloin, että haaveenani on pistää pystyyn polaroid-kameralla toteutettava photo booth. Nyt nämä photo booth -haaveilut on edenneet jo ihan konkreettiselle tasolle, sillä menin ja ostin kameran!



Minulla oli nimittäin alekoodi Adlibrikselle ja lisäksi kamera sekä filmit sattuivat olemaan tuossa heinäkuun puolella pienoisessa alennuksessa, joten pistin tuulemaan. Tilasin kameran värissä smokey white ja lisäksi otin 40 kpl polaroidfilmejä. Omasta mielestäni 40 kuvaa on jo aika paljon, mutta J rupesi jo tilauksen tehtyäni pohtimaan, että pitäisikö filmejä olla kuitenkin vielä vähän enemmän. Mitään päätöstä asian suhteen ei vielä tehty, joten saa nähdä hommataanko niitä vielä lisää vai ei. Jos jollakulla sattuu olemaan kokemusta siitä, kuinka paljon polaroidfilmejä n. 80-90 vieraan häissä voisi kulua, niin otan vinkkejä mielelläni vastaan. Ainakin omien kuvitelmieni mukaan ihmiset ottavat varmaan lähinnä ryhmäkuvia, joten tuskin niitä filmejä tarvitsee 1 per vieras olla?


Kamerahankintani myötä meidän koristelubudjetti heitti häränpyllyä, sillä polaroid-kamerat ja -filmit ei ole nimittäin mitään ihan halpoja tapauksia, mutta en myöskään jaksanut vahdata mitään isompia aleja, ettei yhtäkkiä käy niin, etten saakaan haluamaani. Alkuperäinen budjetti on kylläkin vain jonkinlainen hahmotelma ja olen tässä suunnitelmien tarkentuessa todennut, että joihinkin asioihin menee selkeästi enemmän rahaa kuin mitä budjettiin on kirjattu ja toisiin puolestaan taas vähemmän. Vaikka kamera oli melko arvokas, luulen, ettei siihen käytetyt roposet menneet hukkaan, vaan kameraa tulee käytettyä häiden jälkeenkin. Ja jos ei tule, niin se on varmaankin helppo myydä pois seuraaville morsiamille. 



Kameran hankinnan lisäksi olen koittanut miettiä jotain rekvisiittaa meidän photo boothia varten. Yksi juttu on jo valmiina, sillä hommasimme iiiiiiison kehyksen eräältä jo naimisiin ehtineeltä morsiamelta. Ajatuksena on koristella kehystä hieman teemaväreihin sopivilla tekokukilla. Mutta mitä muuta kehyksen lisäksi? Jotenkin minua ei oikein houkuta sellaiset perinteiset viikset, huulet, lasit ja yms. hassuttelurekvisiitat, mutta haluaisin kuitenkin, että photo boothissamme olisi jonkinlainen teema/yms. ettei se olisi ihan vain peruskuvien räpsimistä. Yksi potentiaalinen vaihtoehto on hankkia lisää eri kokoisia ja näköisiä kehyksiä, joiden kanssa vieraat voisivat poseerata. Kuulostaisiko tällainen kehys booth teidän makuun hyvältä idealta? Mitä muita kivoja ja tyylikkäitä ideoita/ehdotuksia teillä olisi photo boothin rekvisiitaksi?