Häätapahtuma With Love

Mitenköhän tämä elo ihmisen on nyt onnistunut olemaan olevinaan niin kiireistä, etten ole ehtinyt lukemaan muiden blogipostauksia, kommentoimaan/vastailemaan kommentteihin saatika sitten kirjoittamaan uutta postausta. Nyt kuitenkin ajattelin istahtaa oikein ajan kanssa sohvan nurkkaan ja tehdä kaikki nuo edellä mainitsemani asiat. Nimittäin viime viikonloppuna järjestettiin uusi With Love niminen häätapahtuma, jossa minäkin olin mukana, joten kirjoitettavaa, luettavaa ja kommentoitavaa riittää.

With Love järjestettiin siis 8.9.2018 Vanajanlinnassa ja sen ajatuksena oli olla aidosti inspiroiva häätapahtuma. Itselläni on hääsuunnitelmat jo sen verran pitkällä etten lähtenyt kauheasti mitään uutta inspiraatiota tapahtumasta hakemaan vaan lähinnä tapaamaan blogikollegoita ja katsomaan, millainen tapahtuma Vanajanlinnaan oli onnistuttu luomaan. En ollut koskaan aiemmin käynyt Vanajanlinnassa, joten oli kiva päästä näkemään tämä historiallisen kaunis miljöö ja lisäksi en myöskään ollut käynyt yksilläkään häämessuilla aiemmin (!!!), joten itse häämessuilukin oli siis uutta minulle.

Päivä alkoi Vanjanlinnan Salonkiin katetulla vip-lounaalla, jolle osallistui hääbloggaajia sekä erilaisia hääalan ammattilaisia. Lounaaksi saimme Vanajanlinnan keittiömestarin Mika Jokelan luoman buffetmenun, joka sisälsi mm. broccolinia, kananpoika-couscoussalaattia, ankankoipea, lohta ja ratatouillea. Ruoka oli ihanan värikästä ja erittäin hyvää. Salonki oli myös laitettu tosi nätiksi eri hääsuunnittelijoiden toimesta. Pöydät oli katettu hieman eri tyylein ja jokaisessa pöydässä näkyi kunkin suunnittelijan kädenjälki. 

 

Lounaan jälkeen siirryimme pihalla sijaitsevan juhlapaviljongin puolelle, jonne itse messut oli pääasiallisesti rakennettu. Näytteilleasettajien ständeiltä löytyi mm. sormuksia, kukka-asetelmia ja kimppuja, kutsuja ja paperituotteita, koristeita, alusasuja sekä kaiken kruununa juhlapaviljongin keskelle katettu Say It With A Caken upea kakku sekä pikkuherkut Floramoren kukka-asetelmiem kera. Kaikki häätapahtumassa mukana olleet näyttelilleasettajat löytyy Häätapahtuma With Loven sivuilta.

Messut ylettyivät myös päärakennuksen puolelle ja siellä sijaitseva Allassali oli pyhitetty yksinomaan hääpuvuille. Esillä oli pari rekillistä kauniita hääpukuja sekä asusteita. Itseäni kiinnostivat etenkin Heidi Tuiskun puvut, joita esiteltiin myös pariin otteeseen pienenä näytöksenä (sekä vip-lounaan aikana Miss Suomi finalistien voimin!) ja kyseiset puvut olivatkin mielestäni yksi häätapahtuman kohokohdista. Tykkään nimittäin tosi paljon Heidin pukujen muotokielestä. Ne ovat omaan makuuni sopivan simppeleitä, mutta niissä on todella kauniita pitsejä ja yksityiskohtia. Jos minulla ei olisi vielä pukua hommattuna, saattaisin tapahtuman innoittamana kääntyä pukuasioissa Heidi Tuiskun puoleen, niin kivoja puvut mielestäni olivat. Hyödynsin Heidin paikallaoloa kuitenkin kysymällä vähän neuvoa omaa pukuprojektiani varten ja hän ystävällisesti jakoi muutamia ompeluvinkkejä minua mietityttäneisiin asioihin.

Pääsimme päivän aikana myös pienelle kierrokselle Vanajanlinnan tiloihin ja meille kerrottiin linnan historiasta, nykykäytöstä sekä tietysti myös Vanajanlinnasta hääpaikkana. Jos pätäkkää riittää ja tykkää tuollaisesta linnamaisesta tyylistä niin Vanajanlinnahan olisi tosiaan mitä mahtavin paikka järjestää häät. Sieltä löytyy useampia eri juhlatiloja, vihkimiseen soveltuvia paikkoja sekä myös sviittejä hääyötä varten ja hotellihuoneita vieraille. Kaikki muutkin järjestelyt onnistuu näppärästi hotellin kautta.

Näytteilleasettajien ständien sekä aiemmin mainitsemieni hääpukunäytösten lisäksi häätapahtumassa oli päivän aikana ohjelmassa myös muutamia näytteilleasettajien haastatteluja sekä workshoppeja. Kävin kuuntelemassa Juhlahumuan pitämää Häävuosi-workshoppia, mutta myöhäisemmälle Hääsomistus-workshopille en enää jäänyt. Tapahtuma oli kuitenkin sen verran pienimuotoinen, että näytteilleasettajien pisteet oli aika äkkiä kierretty ja osittain aikani kuluikin itse linnan ja sen pihapiirin tutkailuun ja ihasteluun.

Koska en kuitenkaan tiennyt, kuinka kauan aikaa häätapahtumassa menee, olin varannut paluujunalipun vasta illalle. Ajatuksissani olikin viettää vähän sellaista Hämeenlinnapäivää ja tutkailla Vanajanlinnan lisäksi myös vähän Hämeenlinnan keskustaa, jos aikaa jää. Ja jäihän sitä, joten ehdin häätapahtuman jälkeen käydä myös syömässä sekä kävelemässä vähän pitkin Hämeenlinnan katuja ja ihastelemassa myös itse Hämeen linnaa. Sää oli kyseisenä päivänä mitä mainioin, joten kaupunki näyttäytyi parhaimmillaan.

Vip tapahtumaan osallistuneet saivat kotiinviemisiksi myös pienen goodiebagin. Itselleni etenkin goodiebagistä löytyneet Urjalan makeistukun herkut olivat mieluisia, sillä olin jo aiemmin suunnitellut tilaavani heiltä vieraslahjarasioihin toffeepalloja, mutta nyt pääsin maistelemaan myös kauniin hopeisia ja kultaisia suklaalakupalloja, jotka sopivat kokonsa ja näkönsä puolesta hyvin yhteen toffeepallojen kanssa. Lisäksi rupesin miettimään, että ehkä olisi ihan hyvä, jos vieraslahjakarkkeina olisi vähän jotain muutakin kuin ällömakeita toffeepalloja, joten myös hopeasuklaalakut taitavat lähteä tilaukseen (kunhan vain niitä sekä toffeepalloja on saatavilla vielä ensi vuoden puolellakin).

Vaikka häätapahtuma ei tarjonnut itselleni varsinaisesti kauheasti mitään uutta ja ihmeellistä, päivä oli kuitenkin kokonaisuudessaan kiva piristysruiske arjen keskelle. Oli kivaa käydä vähän häähömpöttelemässä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa ja viettää sellaista "määpäivää" Hämeenlinnassa. Ihan piristävää nimittäin tehdä välillä tuollaisia pieniä irtiottoja myös ihan itsekseen:)

Kiitos siis Häätapahtuma With Love, järjestäjät, näytteilleasettajat ja blogikollegat kivasta päivästä!

Häävillasukat

Kristallihäät-blogin Krista kirjoitteli joku aika sitten postausta siitä, kuinka välillä tuntuu kuin aivot olisivat korvautuneet häillä. Voin niin samaistua tähän tunteeseen ja siitä esimerkkinä olkoon tämä postaus. 

Sain nimittäin tuossa joku päivä päähänpiston, että minun pitäisi neuloa itselleni valkoiset hääsukat. Ajatus lähti muistaakseni siitä, että joku kanssabloggaajista kommentoi jossain blogissa varaavansa kakkoskenkien sijaan itselleen villasukat, jotka vaihtaa jalkaansa, kun hääkengät alkavat illalla puristaa. Itse en luultavasti aio vaihtaa villasukkiin hääpäivänämme, mutta tästä kommentista innostuneena ajatukseni lähti kuitenkin laukkaamaan ja totesin, että pitäähän sitä jokaisella itseään kunnioittavalla morsiamella tosiaan häävillasukat olla. 

Kehittelin ajatusta hieman päässäni ja totesin, että talvi on tulossa ja paljon hääjuttuja tehtävänä, joten voisin neuloa itselleni sellaiset morsiussukat, joita käyttää esim. hääaskarteluja tehdessäni. Kyseisten sukkien pitäisi tietysti olla valkoiset ja sopia muutenkin morsiamelle, joten päädyin neulomaan sukkiini simppelin pitsivarren. 

Mielestäni sukista tuli aika kivat ja niitä voi toki käyttää häiden jälkeenkin (vaimosukat!), joten mikään yhden talven asuste tämä ei ole. 

En tiedä oliko tämä sukkainnostus nyt enemmän häähulluutta vai sitä, etten ole neulonut viime aikoina kauheasti ja sormet syyhysivät näin syksyn tullen neulomusten pariin. Olipa kummin vain, minulla on nyt hääsukat, jotka jalassa on kiva jatkaa häiden valmistelua. Jos joku muukin on innostunut neulomisesta ja haluaa liittyä "hääneulontakerhooni" neulomalla itselleen samankaltaiset sukat, niin ohje varressa käytettyyn pitsineuleeseen löytyy Taito Itä-Suomi -sivustolta. Pitsivartta lukuunottamatta sukat on neulottu ihan perusvillasukan ohjeella luonnonvalkoisesta Novitan Seitsemän veljestä -langasta. 

Sanonpahan kuitenkin vaan: voi hääaivot sentään! Ja tilannetta ei varmaan kauheasti paranna lauantaina Vanajanlinnassa järjestettävä With Love -häätapahtuma, jonne minäkin olen menossa (kunhan vaan flunssastani tokenen). Saa nähdä, mitä kaikkia uusia häähömpötyksiä sieltä oikein päähänsä saa:D

Kuva: Häätapahtuma With Love

Oma allas it is!

Eli valitsimme ja varasimme pitkän vatvomisen jälkeen meidän häämatkan!

Jos et osaa valita kahden vaihtoehdon välillä, keksi kolmas. Vai miten se menikään? Ainakin meidän tapauksessa homma meni juurikin noin ja vetäistiin esiin jokerikortti. 

Kriiseilin nimittäin tuossa joku aika sitten tämän häämatka asian suhteen, kun tuntui, ettemme millään osanneet tehdä päätöstä lähtisimmekö Mallorcalle Cala D'oriin ihanien rantapoukamien äärelle vaiko valitsisimmeko Kreikan saarilta jonkun ihanan omalla uima-altaalla varustetun hotellihuoneen. Kyselin lukijoiltakin vinkkejä instagramin sekä blogin puolella ja monet tuntuivat kannattavan altaallista hotellihuonetta. Aiempien puheideni perusteella oma allas vaikuttikin sellaiselta, minkä ehdottomasti halusimme, mutta tavoitin itseni myös vähän väliä haaveilemasta rantapoukamissa uiskentelusta ja retkistä eri poukamille. Jotenkin siinä poukamavaihtoehdossa kuitenkin häiritsi juuri se, ettemme saisi haaveilemaamme allasta, mutta toisaalta myös Kreikan saarissa tuntui vähän nyppivän se, että olemme molemmat olleet Kreikassa useita kertoja ja vaikka sieltä allas löytyisikin ja vaikka kuinka tykkäänkin Kreikasta niin se olisi kuitenkin perus Kreikka ja häämatkalta toivoisin ehkä jotain muuta.

Ratkaisuna tähän dilemmaan päädyimme palauttamaan aiemmin listalta pudotetun Kroatian takaisin vaihtoehtoihimme. Syy, miksi alunperin hylkäsimme Kroatian, oli se, että kävimme siellä vasta pari vuotta sitten, emmekä halunneet mennä samaan paikkaan heti uudelleen. Rupesimme kuitenkin pohtimaan, että onko tuossa ajatuksessa taas mitään järkeä, ja totesimme, että ei. Meillä oli viimeksi aivan ihana loma Kroatiassa. Reissumme sisälsi kaunista luontoa, merta, rantaa, auringonlaskuja, rauhaa, hyvää ruokaa, elämyksiä ja vaikka vallan mitä. Juurikin sellaisia asioita, joita häämatkaltakin toivomme. Ja lisäksi, Kroatiasta löytyy siis myös hotellihuoneita omalla altaalla, joten kysyimme itseltämme, miksi emme muka voisi lähteä uudestaan Kroatiaan.

Tutkailimme muutamia eri matkanjärjestäjien tarjoamia hotelleja ja ihastuimme eniten Igranessa sijaitsevaan TUI Sensimar Makarska hotelliin, joka löytyy siis TUI:n kautta. Igrane on pikkiriikkinen kalastajakylä, joka sijaitsee Makarskan rivieran alueella, samoin kuin pari vuotta sitten vierailemamme Podgorakin. TUI Sensimar Makarska hotelli on tarkoitettu vain yli 18-vuotiaille ja se vaikuttaa olevan etenkin pariskuntien suosiossa, joten ainakin toivomaamme rauhaa sieltä pitäisi löytyä. Hotellissa on (kriteerieni mukaisesti) modernisti mutta rennosti sisustetut huoneet ja osa huoneista on saatavana suoralla yhteydellä altaaseen (jollaiseen mekin siis päädyimme). Vaikka puhun melkein koko ajan "omasta altaasta", todellisuudessa kyseisessä hotellissa tämä "oma allas" on siis sellainen muutaman huoneen kesken jaettu swim up -allas. Jotenkin helpompi vain sanoa oma allas, joten sillä jatketaan:D Ja jotta hemmottelu ei jäisi vain hienoon huoneeseen ja omaan altaaseen, löytyy hotellilta myös mm. hierontaa ja kauneushoitoja sekä erilaisia järjestettyjä aktiviteetteja päivisin, viihdeohjelmaa iltaisin ja järjestetäänpä hotellilla joinain iltoina myös elokuvailtoja tähtitaivaan alla. Ei huono. Lisäksi hotellin pystyy varaamaan joko pelkällä aamupalalla, puolihoidolla taikka all inclusivena. Lueskelemieni matkakertomusten mukaan ruoka hotellilla on erittäin hyvää ja lisäksi Igranen ravintolatarjonta on melko suppea, joten päädyimme ottamaan puolihoidon. Näin ollen pystymme lounastamaan muuallakin mutta nauttimaan hotellin buffetista iltaisin. All inclusive tuntui muutenkin olevan ehkä vähän liikaa meille, sillä en jaksa uskoa, että heti kohta tuhdin buffetaamiaisen jälkeen jaksaisi olla jo uudestaan syömässä lounaalla. Lisäksi emme ole mitään alkoholin suurkuluttajia, joten uskon, että saamme lounaat/välipalat sekä juomat jopa halvemmalla erikseen ostettuina, kuin että olisimme ottaneet all inclusiven, joka olisi pompsauttanut hintaa melkolailla ylöspäin. 

Matkaan aiomme lähteä kesäkuun alkupuolella n. kuukausi häidemme jälkeen. Vaikka heti häiden jälkeen olisi kiva lähteä häämatkalle, ei se meidän tapauksessamme tuntunut oikein järkevältä. Toukokuun puolivälissä saattaa nimittäin olla vielä sen verran viileää, että olisi kurjaa, jos meressä ei oikein tarkenisi vielä uimaan taikka ilma olisi muutenkin turhan viileä aurinkolomailuun. Kesäkuun puolella lämpötilojen pitäisi olla kohdillaan. Ja sitäpaitsi onhan se ihan hauskaa viettää 1kk hääpäivää häämatkalla!:)

Vaikka haluamme häämatkaltamme rauhaa ja rentoa oleskelua, emme ehkä ihan koko aikaa kuitenkaan halua vain nököttää hotellilla, vaan haluamme myös kokea jotain, mikä tekee reissusta unohtumattoman. Viimekertaisella Kroatian matkallamme teimme retken Krkan kansallispuistosta löytyville vesiputouksille, jotka jäivät kyllä unohtumattomasti mieleen. Häämatkalla puolestaan olisi haaveissa suunnata Bosnia-Hertsegovinan puolella sijaitsevaan Mostarin kaupunkiin, josta otettuja kuvia olen nyt tässä viime päivinä ihastellut. Lisäksi tutkailin kartasta, että matkan varrelta Mostariin löytyisi myös Kravicen vesiputoukset, joten ihania vesiputouksia olisi mahdollista nähdä myös häämatkallakin. Mitään sen tarkempia retkisuunnitelmia emme kyllä aio vielä tässä kohtaa kuitenkaan lyödä lukkoon, joten saa nyt sitten nähdä, minkä sortin retkille sitä oikein päädytäänkään.

Jotenkin ihanaa, että tämä häämatka-asia on nyt lyöty lukkoon eikä enää tarvitse vatvoa sitä. Kuten viimeksikin tätä aihetta käsitellessäni totesin, tässä on kuitenkin koko elämä aikaa käydä eri paikoissa, joten kyllä me varmasti niille ihanille poukamillekin (sekä myös Kreikkaan) vielä joku kerta ehditään, joten nyt piti vain osata päättää, minne tällä kertaa. Ja Kroatia it is! 

Tämän postauksen kuvat (alimmaista lukuunottamatta) ovat muuten meidän viimekertaiselta Kroatian reissultamme. Ihanaa päästä ensi kesänä takaisin noihin maisemiin:)

Huntuhaaveita

Jatketaanpas vielä vähän asusteteemalla ja siirrytään toissakertaisista korupohdiskeluista huntuhaaveisiin.

Olen nimittäin nyt jo pidempään aikaa koittanut pohdiskella tätä huntuasiaa ja jotenkin minulle on alkanut tulla sellainen olo, että haluan hunnun. Mekkooni ei ole tulossa laahusta, mutta minusta olisi kuitenkin kiva, että kirkossa perässäni tulisi jonkunlainen laahuke. Laahukset ja pitkät hunnut näyttävät mielestäni nimittäin tosi nätiltä, mutta koen etenkin laahukset kuitenkin melko epäkäytännöllisiksi. Siksipä minua ei yhtään haitannut, että käytettynä hankkimassani puvussa ei ollut laahusta, sillä en halua olla koko iltaa vahtimassa, kuka milloinkin seisoo mekkoni päällä tai pahimmassa tapauksessa itse kompuroida helmoihini. Kuitenkin kirkkoa varten haluaisin siis hunnun avulla luoda jonkinlaisen kauniin laahuksen perääni. 

Haavenani on siis ehdottomasti pitkä huntu. Lyhyet hunnut näyttävät mielestäni jotenkin vähän tököiltä, kun taas pitkät ovat omissa silmissäni juhlavia, arvokkaita ja näyttäviä, niin kauniita! En kuitenkaan halua mitään ihan överipitkää taikka runsasta huntua vaan ajatuksissani on sellainen ohut yksi- tai kaksikerroksinen chapel/cathedral-pituinen huntu, joka siis yltää maahan asti laahaten hitusen perässä. Mielestäni myös pitsihunnut ovat ihan hirmuisen nättejä, mutten näe itseäni kuitenkaan kokopitsisessä hunnussa, joten sellainen ylhäältä simppeli huntu, jonka alareunassa olisi hieman pitsiä, olisi aika bueno. 

Hunnun suhteen minua kuitenkin mietityttää kauheasti, miksi hunnun pitäisi olla kiinni juuri päässä. Hiuksiin kiinnitettävän hunnun sijaan olenkin pyöritellyt ajatusta hää-/morsiusviitasta eli wedding/bridal capesta. Törmäsin nimittäin joku kerta ihan sattumalta kuvaan tämän kaltaisesta morsiusviitasta ja mielestäni viitta näytti ihanalta. Morsiusviitalla saisi mielestäni aikaan saman näyttävän efektin kuin hunnullakin, ilman kampaus- ja kiinnitysongelmia. Toki viittakin pitää tietysti johonkin kiinnittää, mutta jos puvun yläosa on jollain lailla umpinainen (kuten omassani tulee olemaan) tai siinä on olkaimet niin ei pitäisi olla ongelmaa. Morsiusviittoja ja niiden kiinnitystapoja on toki paljon erilaisia, osa peittää käsiä ja olkapäitä ja osa lähtee niskalta, mutta itse olen tykästynyt juuri tuollaiseen malliin, joka tulisi reunoiltansa kevyesti olkapäille kiinni ja laskeutuisi keskeltä kauniisti jättäen selän paljaaksi. Pukuni jujuna kun tulee olemaan avonainen selkä, niin miksi peittää sitä hunnulla tai viitallakaan!

Morsiusviitta tuntuu olevan yleistymään päin oleva trendi, joten varmaankin monista morsiuspukuliikkeista ja ainakin Etsyn kautta niitä saisi hankittua. Ajatuksenani on kuitenkin käyttää huntua/viittaa vain kirkossa sekä mahdollisesti kuvauksessa, joten se kuuluu pihistä-kategoriaan, enkä ole valmis maksamaan siitä monia kymppejä. Luulisin, että tuollainen morsiusviitta on kuitenkin aika simppeli tehdä itse, joten pukuprojektini rinnalle tulee luultavasti kohta myös viittaprojekti. Pitää vain kipaista hakemassa kangaskaupasta vähän huntutylliä tässä joku päivä. Ja pitäisi kyllä varmaan tehdä sitä itse pukuakin joskus vähän eteenpäin. Tätä vauhtia, jos etenee niin mulla ei ole valmista pukua vielä hääpäivänäkään!:D

Ensi kerralla on muuten luvassa postausta meidän häämatkasta. Saatiin nimittäin pitkän vatvomisen jälkeen pistettyä matka eilen varaukseen:)

Kampaaja hoidossa!

Morsiamen ulkomuotoon liittyvillä aiheilla jatketaan tälläkin kertaa nimittäin vihdoin ja viimein sain varattua häälookini kannalta aika olennaisen osan nimittäin kampaajan! 

Tämä kampaaja-asia on ollut mielessäni jo keväästä lähtien, mutta se on jäänyt vähän roikkumaan sellaisena "sitten kun"-tyyppisenä asiana. Minulla ei nimittäin ole ketään luottokampaajaa, johon olisin voinut olla heti yhteydessä vaan tilanne on nyt etenkin Vantaalle muuton jälkeen ollut sellainen, että olisi kiva löytää joku uusi kiva vakkarikampaamo, jossa ruveta käymään. Kävinkin siis tuossa kevään puolella eräällä lähistömme kampaajalla hiustenleikkuussa ja silloin mietin, että olisin kysynyt häneltä myös hääkampausta. Jotenkin kyseinen kampaaja ei tyyppinä kuitenkaan kolahtanut ihan omaan makuuni ja lisäksi hän sanoi, ettei ota vielä varauksia niin pitkälle, joten hylkäsin hänet. Kriteerinäni on nimittäin ollut, että kampaamo löytyisi tästä ihan meidän kodin sekä juhlapaikan lähistöltä, kampaaja olisi kiva tyyppi, joka olisi ennenkin tehnyt jotain samantyylisiä kampauksia kuin haluan ja että niistä olisi nähtävissä jotain kuvamateriaalia. Koska yksi kriteereistä ei siis tämän kampaajan kohdalla oikein täyttynyt, jatkoin etsintää.

Keväisen kampaamokäynnin jälkeen tutkailinkin pariin otteeseen muutaman eri Tikkurilan alueelta löytyvän kampaamon nettisivuja ja etenkin Salon Pohjaranta jäi mieleeni. En kuitenkaan jotenkin saanut aikaiseksi käydä kyselemässä heiltä hääkampausmahdollisuutta vaan asia jäi tosiaankin sellaiseksi "sitten kun menen seuraavan kerran hiustenleikkuuseen niin kysyn" hommaksi. Tällä viikolla se "sitten kun" -päivä vihdoin koitti ja menin leikkuuttamaan hiukseni Salon Pohjarannan Jennille, joka onnekseni vaikutti tosi kivalta tyypiltä. Halusin siis tavata kampaajan ihan kasvotusten ennen kuin varaan hääkampauksen. Jotenkin minulle on nimittäin tärkeää, että kampauksen tekee ihminen, jonka kanssa tulen hyvin juttuun ja joka ymmärtää visioni. Minulla oli kampaajalle mennessäni muutamia inspiraatiokuvia mukanani ja Jenni oli kanssani samaa mieltä siitä, minkälainen kampaus sopisi parhaiten. Jännitysmomenttina oli tietysti se, että onko Jennillä vielä vapaata hääpäivänämme, mutta onnekseni olin kuitenkin sen verran ajoissa liikkellä, ettei sille päivälle ollut vielä yhtään varauksia. Sain siis toivomani ajan ja lisäksi varasin myös toisen kampaajan tekemään samanaikaisesti kampauksen myös kaaso-siskolleni. 

Itse kampauksen suhteen olen ajatellut melko yksinkertaista niskanutturaa, ei liian sliipattua mutta ei liian sotkuistakaan. Minulla on nimittäin aika ohuet hiukset, joten aukinaiset tai puoliaukinaiset kampaukset on kohdallani ihan nounou. Kaunis kiharapilvi olisi kyllä ihana, mutta en usko, että sellainen pysyisi hiuksissani hyvännäköisenä kovin kauaa. Erilaisista nutturavaihtoehdoista niskanutturat ovat ehdottomia lemppareitani, joten ihan hirveästi tätä kampausasiaa ei tyylillisesti tarvinnut pohtia. Tietysti nutturaan voi lisätä vaikka millaisia yksityiskohtia, mutta en koe, että esimerkiksi letit sun muut olisivat kovin minua. Kuten viimeksi kerroin kampaukseen olisi kuitenkin tarkoitus pujauttaa jonkinlainen viimekerralla esittelemistäni hiuskoruista koostuva koristesetti. 

Alla olevassa kuvassa on nähtävissä hieman sitä tyyliä, mikä on hakusessa kampauksen suhteen. Ilman roikkuvia hiuskiehkuroita kylläkin!:D

Onko teidän hääkampausasiat jo hoidossa ja millaista kampausta olette miettineet?