lauantai 16. helmikuuta 2019

Kukkapohdiskeluja ja -päätöksiä


Nyt tulee postaus, jonka kirjoittamista olen lykännyt ja lykännyt, sillä en ole osannut tehdä päätöksiä. Tämä päättämättömyys on siis koskenut kukkia ja ylipäätään sitä, että tuleeko meille aitoja kukkia vai ei. 

Kukat tuntuvat olevan asia, joka jakaa porukkaa. Osan mielestä on ok käyttää tekokukkia kun taas osa on ehdottomasti aitojen kukkien kannalla. Itselleni aidot kukat eivät olleet mikään välttämättömyys hääsuunnittelujen alkuvaiheissa ja siksipä meidän budjetissa lukeekin kukkien kohdalla vain 100 €. Jotenkin en ollut yhtään halukas tuhlaamaan kukkiin kauhesti rahaa ja alkuperäisenä ajatuksena olikin tehdä kankaisia kukkapalloja pöytäasetelmiin aitojen kukkien sijaan. Tämä suunnitelma alkoi kuitenkin pikkuhiljaa muuttumaan, sillä totesin kukkapallot varsin työläiksi ja toisekseen aidot kukat alkoivat houkuttamaan minua sen verran, että olisin luultavasti harmitellut, jos olisimme päätyneet pelkkiin feikkikukkasiin. Mutta niin paljon kuin pidänkin oikeista kukista, en kuitenkaan vieläkään ole valmis maksamaan maltaita sekä kimpusta, vieheistä että kaikista pöytiin tulevista kukkasista, joten päätin tehdä kompromissin ja meille tulee siis sekä aitoja että feikkejä kukkia. 

Kukka-asetelmien ja -kimppujen hintaan vaikuttavat tietysti paitsi itse kukat mutta myös floristin niihin käyttämä työ. Kukkahaaveeissani oli jotain simppeliä ja rentoa, joten rupesin miettimään, että olisiko floristin käyttö mitenkään tarpeellista vai voisiko tarvittavat kukkajutut tehdä myös itse. Selailtuani useampaan otteeseen Juhlakukat.fi -sivustoa (josta saa tilattua kukkia punteittain edulliseen hintaan), päädyin siihen, että itsetehdyillä mennään ja kukat tullaan tilaamaan Juhlakukilta. Jotenkin olin kauhistellut tällaisten isompien diy-projektien jättämistä aivan viime tippaan, mutta lopulta kuitenkin totesin, ettei 24 kukka-asetelman solmiminen kuitenkaan niin aikaa vievä juttu varmasti ole, etteikö siitä selviäisi, jos asetelmat pitää tosiaan tarpeeksi simppeleinä.

Hääkimppuni suhteen en kuitenkaan uskalla ottaa riskiä, että jos kimppu ei meinaa onnistua, joudun sitten väsäämään sitä itku kurkussa vielä häiden vastaisena yönä. Sen sijaan haluan tehdä kimppuni valmiiksi jo ennakkoon, ainakin osittain. Kimpun osalta ratkaisu on siis tekokukat höystettynä aidoilla kukkasilla ja lehdillä. Jotenkin täysin tekokukkainen kimppu alkoi nimittäin tuntumaan turhan feikiltä, mutta kukapa kieltää sekoittamasta aitoja kukkia tekokukkien sekaan! 

Kimpun suhteen minulla on ollut haaveissa vaalea pallomainen kimppu, mutta myös viimeaikoina muodissa olleet boheemin rönsyilevät ja huolettoman näköiset kimput houkuttavat minua hurjasti. Kimppuni tulee siis olemaan jotain siltä väliltä. Aloitin väsäilemään kimppuani vuoden vaihteen tienoilla jo aiemmin koristelua varten hankkimistani tekokukista. Vaaleanpunainen on alunperin ollut yksi häidemme teemaväreistä, mutta sen rooli tuntuu koko ajan jäävän vähemmälle, joten ajattelin, että ehkä kimpussani voisi kuitenkin olla myös hieman vaaleanpunaista (onhan minulle tulossa myös vaaleanpunertavat kengät ja laukku). Ensimmäinen (ja kuvissakin näkyvä) kimppu on siis tehty sekoitellen vaaleita sekä vaaleanpunertavia kukkia. Nyt, kun olen aikani tuijotellut kimppua, se ei ehkä kuitenkaan tunnu ihan omalta, haluan sittenkin vain vaaleista kukista tehdyn kimpun. Kimppu on kasattu onneksi vain pätkällä teippiä ja rautalankaa, joten sen saa helposti vielä purettua ja kasattua uudelleen. Ja niin aion näillä näkymin tehdäkin. Tämän kimppu vol 1:sen perusteella kuitenkin voi varmasti hahmottaa visiotani kimpun suhteen, joka on siis valmiiksi koottu tekokukkainen kimppu, jonka joukkoon lisätään juuri ennen häitä aitoja harsokukkia sekä eucalyptuksen oksia. Sormet ristiin, että lopputuloksesta tulee hyvä!


Vaaleanpunaiset kukat näyttävät näissä kuvissa vaaleammilta kuin livenä


Samaa taktiikkaa aion noudattaa myös vieheiden suhteen. Niihin on tarkoitus laittaa näillä näkymin yksi vaalea tekokukka, jonka ympärille sitten sidotaan juuttinarulla hieman harsokukkaa ja eucalyptusta. Ei pitäisi olla kovin iso homma tehtäväksi häitä edeltävänä iltana/hääaamuna. 


Tämän postauksen kuvat ovat peräisin kolmen viikon takaa, jolloin ostin vähän kukkia testiin ja kokeilin, miltä suunnittelemani asetelmat (sekä kimppu ja viehe) näyttäisivät käytännössä ja kuinka paljon kukkia ylipäätään tarvitsisi tilata. Asetelmiin meni yksi oksa harsokukkaa ja pari oksaa eucalyptusta, joten määrät eivät muodostuneet ihan mahdottomiksi. Kukkabudjetti toki paisuu huomattavasti alkuperäisestä, mutta eiköhän se ole sen arvoista. Pöytiin tulee siis kukkamaljakoiden lisäksi korkkialusia, lasipurkeissa olevia kynttilöitä sekä pulloissa olevia pöytänumerotikkuja, joista kertoilinkin tarkemmin jo viime kesänä kirjoittamassani postauksessa. Kukka-asetelma oli tosi helppo tehdä ja se näytti jopa ihanammalta kuin olin kuvitellut. Sitten tulee kuitenkin suuri MUTTA. Tein asetelmalle nimittäin myös paloturvallisuustestauksen, eli sytytin kynttilät muutaman tunnin ajaksi palamaan ja katsoin, että ne ei sytytä kukkia tuleen tai aiheuta jotain muuta katastrofaalista. Ei sytyttänyt ei, mutta kynttilöiden yläpuolelle jääneet lehdet muuttuivat kuitenkin hieman ruskeiksi (vaikka yritin asetella kukat niin, että ne olisivat mahdollisimman vähän kynttilöiden päällä). Ei nättiä. Ei siis muuta kuin uusi suunnitelma kehiin. Ensin kerkesin jo miettiä kelluvien kynttilöiden vaihtamista led-tuikkuihin, mutta sitäkin paremmalta vaihtoehdolta tuntui yksinkertaisesti vain siirtää kynttilät kauemmas kukista. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan kukkamaljakon kaveriksi tulee siis vain pöytänumerotikkupullo ja kynttiläpurkit puolestaan ripotellaan rennosti pitkin pöytää. Ei yhtään hullumman näköistä näinkään! Samalla löytyi käyttöä myös ylijääneille korkkilevyn palasille, kun nyt voi leikellä pikkupyörylöitä myös kynttiläpurkkien alle. Purkit puolestaan ovat läpäisseet jo pariin otteeseen suorittamani paloturvallisuustestit, eli ne eivät tunnu lämpenevän liikoja, kun ne on täytetty ensin vedellä ja kelluvat kynttilät ovat purkin yläreunassa. Mutta mitä me tästä siis opimme: ennakkotestailuja on hyvä tehdä!


Alkuperäinen ajatus pöytäasetelmista




Uusi suunnitelma


Ruokapöytiin tulevien asetelminen lisäksi testailin myös buffetpöydän ja lahjapöydän asetelmia. Niihin on tarkoitus käyttää aiemmin mainostamiani kangaskukkapalloja, joita olin sattumalta saanut väsättyä varsin sopivan määrän. Myös kukkapallojen kaveriksi tulee eucalyptuksen oksia (joskin hieman nätimmin ja runsaammin kuin alla olevissa kuvissa:D) ja kuka tietää, jos niiden kaveriksi päätyy myös vaikka vähän harsokukkaa, jos sitä sattuu riittämään. 



Vaikka meillä tulee siis olemaan vähän jokasortin kukkia (niin aitoja, kankaisia kuin tekokukkiakin) niin mielestäni kaikki sopii kuitenkin hyvin yhteen. Eucalyptus sitoo erilaiset asetelmat toisiinsa ja mielestäni kukkapallotkin on vähän kuin jättiversioita harsokukan nupuista. Ehkä tässäkin pätee siis sama kuin asusteideni suhteen, että on ihan hyvä olla vähän erilaisia yksilöitä, jotta kokonaisuus ei näytä liian harkitulta. Pyörittelin nimittäin sitäkin vaihtoehtoa, että myös buffetpöydän kukat sekä kimppuni olisi kokonaan harsokukkaa, mutta siinä tapauksessa lopputulos taitaisi olla vähän turhan harsokukkainen. Eli näillä mennään!  

Onko joku muu painiskellut kukka-asioiden kanssa? Pitääkö häissä mielestäsi olla aitoja kukkia?


sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Sulhasen asusteet ja pukuostokset


Niin se loma vain hujahti ja töihin paluun lisäksi on aika palailla nyt myös blogin pariin. Kuten reilu viikko sitten kertoilin, meillä oli ajatuksena käydä lomamme aikana etsimässä J:lle pukua ja niin me myös teimme. Kotiuduimme mökki-/sukulointireissulta torstai-iltana ja heti perjantaina suunnistimme kaupoille pukujahtiin. 

Meillä on ollut alusta asti ajatuksena hankkia J:lle ihan perus puku, jota voi käyttää sitten jatkossa muissakin juhlissa. Koska etsinnässä ei siis ollut mitkään frakit tai saketit, päätimme suunnata hienompien pukuliikkeiden sijaan ihan tavalliseen ostoskeskukseen. Muutoinkin meillä oli valmiina kohtuu selkeä visio siitä, mitä oltiin hakemassa, joten meillä ei mennyt kauheasti aikaa turhaan haahuiluun vaan kartoitimme vain kustakin kiertämästämme liikkeestä potentiaaliset pukuvaihtoehdot (jos niitä ylipäätään oli). Loppujen lopuksi J sovitteli kolmessa eri liikkeessä muutamaa eri puvun takkia ja ainoastaan Brothersilla päälle päätyi koko puku, joka sitten lopulta päätettiin myös ostaa. J:llä oli nimittäin jo ennestään yksi Brothersilta ostettu Riley-merkkinen puku ja sama merkki osoittautui sopivaksi nytkin. 

Ennen perjantaita J:llä oli asuaan varten jo harmaa rusetti, jonka olin ostanut hänelle joululahjaksi (samanlainen rusetti annettiin myös bestmanille synttärilahjaksi pari viikkoa sitten). Otimme rusetin mukaan ostoksille, jotta sitä pystyi sitten sovittelemaan yhdessä pukuvaihtoehtojen kanssa. Samalla reissulla löytyi myös muut asusteet, joten voisi sanoa, että meillä oli melko tehokas parituntinen, kun löysimme J:lle niin puvun kuin kengät sekä vyönkin. Ainoastaan paita jäi siis vielä puuttumaan, mutta sen nyt ei pitäisi olla kovin iso juttu toisella kertaa hoidettavaksi. 



Puvun kaveriksi oltiin jo etukäteen ajateltu ruskeita kenkiä ja katseltiinkin niitä puvun tavoin muutamasta eri liikkeestä. Voltilla käydessämme J iski silmänsä tummanruskeisiin nahkakenkiin, joissa oli jujuna poikittainen sauma kengän etuosassa. Nämä kengät osoittautuivat onneksi sopiviksi, joten ne lähtivät mukaamme. Kengät ostettuamme saimme vielä sovitettua ne yhdessä puvun kanssa ja valittua Brothersilta myös niihin sopivan vyön. 

J:n asu hoitui siis ihanan helposti ja näppärästi yhdellä ostosreissulla (sitä paitaa lukuunottamatta) ja asu koostuu seuraavista elementeistä:


puku: Riley (Brothers)
kengät: TGA by Ahler (Volt)
vyö: Saddler (Brothers)
rusetti: (Dressmann)


Tässä postauksessa on nyt kuvia vain asusteista, sillä puku jäi vielä liikkeeseen lahkeiden lyhennykseen. Saamme sen kotia viikon sisään, mutta tämän enempää infoa sulhasen asusta ei kuitenkaan ole herumassa ennen häitä, sillä J oli sitä mieltä, että hänenkin lopullinen asukokonaisuus olisi kiva jättää vähän ylläriksi. Lukijoiden joukossa on kuitenkin jonkun verran meidän vieraitakin, joten ei paljasteta vielä ihan kaikkea. Sen voin kuitenkin kertoa, että varsin tyylikkään näköinen sulhanen mulla on:)


maanantai 4. helmikuuta 2019

Arvonnan voittaja


Blogini synttäriarvonta tuli eilen päätökseensä ja nyt on aika julistaa voittaja. Arvonta suoritettiin lippulappusysteemillä, jossa J toimi onnettarena. J:n hyppysiin tarttui lappunen, josta paljastui nimi Ida. Hurjasti onnea voittajalle, hääaiheinen palkintosetti lähtee sinun suuntaasi! 

Olen piakkoin sähköpostitse yhteyksissä voittajaan, jotta saadaan sovittua palkinnon toimituksesta. Sen jälkeen se olisikin sitten lomalle lompsis! Palailen blogihommiin taas ensi viikon puolella.

perjantai 1. helmikuuta 2019

Vuosi kihloissa



Tänään on taas juhlan paikka, sillä meillä on tänään J:n kanssa kihlautumisemme 1-vuotispäivä! Tuntuu ihan hassulta, että siitä on jo kokonainen vuosi, kun menimme kihloihin, mutta niin se aika vain hujahtaa. 

Mehän tosiaan päätimme naimisiin menosta ja varasimme juhlapaikkamme jo ennen kuin olimme kihloissa, joten itse kosinta ei ollut mikään yllärispektaakkeli, vaan tapahtui ihan tavallisena arki-iltana kotonamme (kosintatarina löytyy täältä). Alkuun kihloissa oleminen tuntui jotenkin hirmu jännältä, ehkä jo senkin takia, että kihlautumisen myötä paljastimme myös hääsuunnitelmamme perheille, sukulaisille ja ystävillemme. Myös itse sormus tuntui alkuun hassulta, sillä en ollut aiemmin tottunut pitämään sormuksia sormissani. 

Nyt vuoden jälkeen nämä alun tunnelmat ovat tietysti jo tasaantuneet ja sormuskin tuntuu jo ihan huomaamattomalta (välillä sitä jopa havahtuu tarkistamaan, että onhan sormus varmasti sormessa, kun se ei tunnu ns. miltään). Vuoden takaisten hetkien muisteleminen tuntuu kuitenkin hirmu kutkuttavalta vatsanpohjassa ja saa havahtumaan siihen, että apua kohtahan me mennään naimisiin ja sitten tuntuu yhtä hassulta olla naimisissa ja sormessakin on taas yksi sormus lisää! 

Tänä viikonloppuna kuitenkin me juhlistetaan meidän kihlapäiväämme ja huomenna (koska tänään olen illan töissä) ajattelimme mennä sen kunniaksi ulos syömään. Maanantaina meillä molemmilla alkaa myös talviloma, joten lähdemme muutaman päivän talvilomareissulle Itä-Suomeen. Osa sukulaisistani asuu siis sielläpäin, joten ajattelimme yhdistää sukuloinnin ja talviaktiviteetit samaan reissuun. Meillä on varattuna muutamaksi päiväksi järven lähistöllä sijaitseva mökki, jonka luota lähtee myös hiihtolatuja, joten ajatuksena olisi käydä ainakin vähän hiihtelemässä ja luistelemassa. Jotenkin tosi kiva päästä pitkästä aikaa kaksistaan reissuun ja pitää vähän lomaa paitsi töistä myös hääsuunnitelmista. Tuntuu, että kotona sitä tulee aina vapaa-ajalla vähän väliä mietittyä/tehtyä jotain hääjuttuja, joten välillä on ihan kiva tehdä jotain muutakin. Loppuviikosta kylläkin ajattelimme mennä etsimään J:lle pukua ja kenkiä, joten ihan ilman häähömpötyksiä tätä lomaa ei vietetä:D


Muistuttelisin myös, että vielä sunnuntaihin asti on aikaa osallistua blogissani olevaan 1v-synttäriarvontaan. Koitan saada arvonnan suoritettua ja voittajan julkistettua maanantaina ennen kuin lähdemme reissuun, mutta muutoin palailen blogin pariin siis paremmin taas loman jälkeen ja silloin olisi luvassa ainakin kukkajuttuja ja toivottavasti silloin olisi jotain kerrottavaa myös sulhasen asusta. 


sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Viininmaistelut

Häiden juomapuoli on asia, joka on ollut minulla mielenpäällä jo pidemmän aikaa, mutta pikkuhiljaa olisi varmaan aika ruveta tekemään myös jotain konkreettista sen suhteen. Uuden vuoden jälkeen kertoilin, että kävimme ostamassa muutaman pullon Ikean Dryck Bubbelia alkoholittomaksi ruokajuomavaihtoehdoksi ja nyt on vihdoin selvillä myös, mitä ruualla tarjoiltavat viinit tulevat olemaan! Enää tartteisi siis vain varata Tallinnan reissu ja käydä myös ihka oikeasti ostamassa viinit sekä muut juomat.


Meidän viinitietämys rajoittuu siihen, että J juo silloin tällöin lähinnä vain punaviiniä ja minä puolestaan olen hissukseen koittanut päästä valkoviinin makuun. Me ei siis olla J:n kanssa todellakaan mitään viinieksperttejä, joten meillä ei ollut valmiiksi tiedossa mitään tiettyä viiniä taikka edes viinimaata, rypälettä tai yms. mitä haluaisimme häissämme tarjoilla. Tästä syystä ajattelimmekin, että on parempi saada vähän useampia mielipiteitä hääviinien valintaan ja päätimme pitää hääviininmaistelut. Maisteluillan tarkoituksena oli paitsi valita häissä tarjoittavat viinit myös tutustuttaa perheitämme paremmin toisiinsa ja paikalla maisteluissa olikin meidän lisäksemme molempien vanhemmat sekä kaaso-siskoni ja J:n bestman-veli tyttöystävineen. 

Pyörittelin tätä viiniasiaa useita kertoja päässäni ennen viininmaisteluiltaa, sillä maailma tuntuu olevan pullollaan erilaisia viinejä ja ensin piti osata rajata, millaisia viinejä ostaisimme maistelua varten. Päätimme alkaa rajaamaan viinejä sekä hinnan että makumaailman perusteella ja lisäksi päädyimme ottamaan maisteluun vain Välimeren alueelta tulevia viinejä, sillä myös meidän menun olisi tarkoitus olla hieman välimerellisvivahteinen. Tutkailin eri laivayhtiöiden sekä esim. SuperAlkon sivuilta halvimpia viinivaihtoehtoja (koska emme halua upottaa tonneittain rahaa viineihin) ja poimin sieltä muutamia perusviinejä, joita olemme joskus aiemminkin joko itse maistaneet taikka nähneet muiden juovan. Näillä perusteilla maisteluihimme valikoituivat J.P. Chenetin Cabernet Syrah -punaviini ja Medium Sweet -valkoviini sekä Torresin Sangre de Toro -punaviini ja Viña Esmeralda sekä San Valentin -valkoviinit. Halusin, että näiden lisäksi olisi kuitenkin vielä kolmaskin vaihtoehto kumpaakin laatua ja aikani Alkon sivuilla eri viinejä pyöriteltyäni päädyimme Freixenetin Mia-viineihin. Maistoin nimittäin Mia-valkkaria pikkujouluissa ja ainakin omaan makuuni se oli varsin hyvää. Olen itse vähän makeampien viinien ystävä, joten kolme neljästä maisteluissamme olleesta valkkarista oli puolimakeaa sorttia ja neljäs puolestaan puolikuiva, jotta olisi myös joku vähän kuivempi vaihtoehto. Punaviineistä en ymmärrä mitään, mutta kaikki maisteluumme päätyneet punkut olivat keskitäyteläisiä ja keskitanniisia, eli siinä mielessä kai ihan keskivertoviinejä. 







Yksi viinien valintaan vaikuttava seikka oli myös, että niille löytyisi samaa sarjaa oleva kuohari. J.P. Chenetin ja Mia-viinien kohdalla tämä toive toteutui ja maisteluumme päätyi J.P. Chenetin Ice Edition Demi-Sec ja Freixenetin Mia Moscato. Torresilla puolestaan ei ollut mieluisan oloista kuohuvaa, joten päädyimme valkkaamaan Torres viinien kaveriksi samasta maasta kotoisin olevan Jaume Serra Cava Semi Seco -skumpan, jota oli kehuttu monissa arvosteluissa. Syy, miksi halusin ottaa maisteluun saman sarjan viinejä, oli tietty se, että mielestäni olisi kiva, että hääviinit olisivat samaa sarjaa keskenään, eikä olisi vain poimittu yksi viini sieltä ja toinen täältä. Ajatuksena oli siis, että parhaassa tapauksessa hääviineiksi valikoituisivat joko J.P. Chenetit, Torresit (+Jaume Serra) taikka Miat.

Vietimme kivan illan syöden, juoden ja höpötellen. Kukin otti maisteluun sellaisia viinejä, joista oli jotain sanottavaa, eli esim. itse jätin punaviinit suosiolla muiden maisteltavaksi. Olin tehnyt maistelua varten valmiiksi lappusen, johon pisteytimme maistelemiamme viinejä ja illan päätteeksi saatiin aikaan kaikkia miellyttävä lopputulos. Maisteluidemme perusteella ykköseksi nousi J.P. Chenet viinit, eli toiveeni saman sarjan viineistä toteutui! Kuohuviinikategoriassa J.P. Chenetin Ice Edition nousi selkeästi yli muiden, mutta valkkarin ja punkun suhteen oli tiukempi taisto J.P. Chenetien sekä Torresin Sangre de Toron ja San Valentinin kanssa. San Valentin vei itseasiassa jopa voiton valkkareissa, mutta koska ero oli minimaalisen pieni kakkoseksi tulleeseen J.P. Chenetiin päätimme valita sen. Kerta sekä skumppa- että punkkuvoitto meni J.P.:lle, olisi tuntunut hassulta valita yksi Torres J.P:eiden joukkoon vain koska se sattui saamaan pisteen enemmän. 

Viinien makumaailmasta voin mainita sen, että sekä kaikki J.P. Chenetit että Torresit olivat melko perusviinejä, jotka ovat luultavasti aika moneen makuun sopivia. Mia viinit sen sijaan jakoivat eniten mielipiteitä (ja ne olivatkin vähän sellainen jokerikortti). Omaan makuuni Mian skumppa sekä valkkari olivat ihanan makeita, mutta jos et ole makean viinin ystävä, kannattaa ne jättää suosiolla hyllyyn. Myöskään Mian punkku ei saanut suurta kannatusta punaviininjuojien keskuudessa. 



Lopputulema on kuitenkin siis se, että meidän häissä tullaan tarjoilemaan J.P. Chenetin Ice Edition -kuohuvaa, Medium Sweet -valkoviiniä sekä Cabernet Syrah -punaviiniä, joiden hintakaan ei onneksi päätä huimaa. Pikaisen vilkaisun perusteella esim. Tallinnan SuperAlkosta kyseisiä viinejä saa keskimäärin hintaan 5,50 € per pullo (kun ostaa 6 pullon settejä). 

Kirjoittelen meidän häiden juomapolitiikasta jossain kohtaa vielä vähän tarkemman postauksen, jossa käyn läpi mitä muita juomia ollaan ajateltu hankkia ja minkä sorttisia määriä ollaan mietitty. 

Onko teidän juomavalinnat ja -hankinnat jo millä mallilla?